Nuus­ka­ral­li Ruot­sis­ta jatkuu ko­ro­nas­ta huo­li­mat­ta – hinnat ovat kui­ten­kin nous­seet ete­läs­sä

Matkustusrajoitukset ovat vaikeuttaneet nuuskan Suomeen tuontia laivalla korona-aikana, mutta kokonaan maahantuonti ei ole tyrehtynyt. Nuuskaa on tuotu myyntiin muun muassa rahdin mukana.


Liikenne Ruotsin Haaparantaan on vilkastunut koronavirustilanteen vakiinnuttua. Siellä myydään myös nuuskaa.
Liikenne Ruotsin Haaparantaan on vilkastunut koronavirustilanteen vakiinnuttua. Siellä myydään myös nuuskaa.
Kuva: Pentti Vuosaari

Ruotsalaisen nuuskan maahantuonti on Tullin mukaan jatkunut myös korona-aikana.

Poikkeustila näkyy kuitenkin siinä, että paikoitellen nuuskan hinta on noussut laittomassa katukaupassa huomattavasti.

– Varsinkin Etelä-Suomessa ja syrjäseuduilla nuuskan hinta on noussut runsaastikin. Tornionjokilaaksossa nuuskaa on ollut helppo saada, joten hinta ei ole muuttunut, kertoo Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.

Nuuskan puutetta on korvattu muun muassa erilaisilla lääkenikotiineilla, joita on saanut tilattua Baltiasta ja Ruotsistakin.

Nuuskaa takavarikoidaan tuhansia kiloja vuodessa

Periaatteessa nuuskaa on saanut korona-aikanakin tuoda koko ajan Suomeen laillisesti, ja sitä on myös tuotu. Nuuskaa saa tuoda omaan käyttöön, mutta sitä ei saa lain mukaan luovuttaa tai myydä eteenpäin.

Laillinen tuonti on ollut mahdollista niille, jotka ovat itse päässeet liikkumaan rajojen yli.

Matkustajaliikenne Ruotsiin on ollut pääosin poikki, mikä on vähentänyt myös laitonta nuuskan myyntiä katukaupassa. Tämä on nostanut kielletyn nuuskakaupan hintoja.

Tullin valvontajohtajan Hannu Sinkkosen mukaan rahtiliikenne on kuitenkin kulkenut koko korona-ajan. Se tarkoittaa myös nuuskan laittoman salakuljetuksen katkeamatonta jatkumista.

Aiemmin yksi Tullin tuntema tapa on ollut tuoda suuria määriä nuuskaa Suomeen tuontiautoon lastattuna. Tätä ei kuitenkaan Sinkkosen mukaan ole nähty korona-aikana, kun matkustajaliikenne on ollut perin olematonta.

Toistaiseksi Tullilla ei ole vielä tilastoa koronaviruksen vaikutuksesta nuuskan takavarikoihin.

– Takavarikoimme muuten nuuskaa tuhansia kiloja vuodessa, sanoo Sinkkonen.

Ruotsin-rajan liikenne on alkanut parin viime viikon aikana vilkastua, kun hallitus ilmoitti rajoitusten purkamisesta.

Samalla kävi ilmi, etteivät rajavartijat saa pysäyttää Suomen kansalaisten rajanylitystä maasta pois.

Tämä on näkynyt myös nuuskan tuonnissa Suomeen maata pitkin.

– Tuonti on piristynyt sen jälkeen, kun rajoituksien purusta ilmoitettiin, Sinkkonen sanoo.

"Aika monessa tapauksessa nuuska on ollut motiivi"

Länsi-Suomen merivartioston kapteeniluutnantti Pekka Niittylä kertoo, että rajaliikenne on vilkastunut varsinkin Tornion ja Haaparannan rajalla.

Liikennettä vilkastuttivat mediatiedot, joiden mukaan rajan ylittäminen on perustuslaillinen oikeus. Tätä perustetta ovat monet viime päivien matkustajat käyttäneet.

Niittylän mukaan rajavartijat kertovat Ruotsiin menijöille, että palatessa on suositeltua jäädä kahden viikon karanteeniolosuhteisiin Suomessa.

– On sellaisiakin ihmisiä, jotka tämän kuultuaan luopuvat aikeista ylittää raja, jos syynä olisi ollut vain nuuskan ostaminen.

Rajavartiolaitos kysyy perusteen rajanylitykseen, mutta ei tarkasta tavaroita, jos siihen ei ole erityistä tarvetta.

– Keskusteluissa on tullut ilmi, että aika monessa tapauksessa nuuska on ollut motiivi, sanoo Niittylä.

Rajaliikenne näkyy koronatilastoissa viiveellä

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri Taskila seuraa tarkasti runsaan viikon ajan vilkastuneen rajaliikenteen vaikutuksia epidemiaan.

Tornion ja Haaparannan kohdalla nähtiin rajanylitysten lisääntyminen ennen matkustajalaivoja, joiden liikenne alkoi vasta vähitellen torstaina palata kohti normaalia.

Taskilan mukaan kasvanut rajaliikenne ei heti näy koronatilastoissa.

– Itämisaika on jopa kaksi viikkoa. Nähdään vasta silloin, miten liikenne vaikutti.

Taskilan arvion mukaan Norrbottenissa Ruotsin rajan toisella puolella riski koronavirustartunnan saamiselle on 5–6 kertaa suurempi kuin Länsi-Pohjassa.

– Meillä testataan lieväoireisetkin kotona olevat, Ruotsissa ei, hän perustelee arviotaan.