Nobelin rauhanpalkinnon saa tänä vuonna eteläafrikkalainen juristi Navanethem "Navi" Pillay, joka on tehnyt tehnyt vuosikymmeniä jatkuneen uran ihmisoikeuksien edistäjänä. Nobelisti julkistettiin perjantaina Oslossa.
85-vuotias Pillay on toiminut muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettuna ja Ruandan sotarikoksia tutkineen tuomioistuimen puheenjohtajana.
Pillay kasvoi tamilitaustaisessa perheessä. Etelä-Afrikassa hän oli ensimmäinen muu kuin valkoihoinen nainen ylemmän oikeusasteen tuomarina.
Tutkimusjohtaja Marko Lehden mukaan valinnalla palkitaan koko Pillayn elämäntyötä. Lehti työskentelee Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprissa Tampereen yliopistossa.
– Hänellä on todella pitkä ura ja on ihmeteltävää, että hän on aktiivinen edelleen, Lehti sanoo STT:lle.
Tällä hetkellä Pillay toimii kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) tilapäisenä tuomarina Myanmarin rohingyojen kansanmurhaa koskevassa jutussa.
Nobel-komitea: emme ota kantaa
Pillay on toiminut myös YK:n miehitettyjen palestiinalaisalueiden tutkintakomission COI:n johtajana. COI:n tutkijat sanoivat viime syksynä julkaistussa raportissaan, että Israel oli syyllistynyt lokakuusta 2023 lähtien kansanmurhaan Gazassa.
– Tutkimuskomissio katsoo, että Israel on vastuussa Gazan kansanmurhasta, Pillay totesi tuolloin.
Nobel-komitea sanoi perjantaina, ettei se ota palkinnolla kantaa siihen, syyllistyykö Israel kansanmurhaan Gazassa.
– Kyseessä on hänen raporttinsa, tutkintakomission raportti. Totta kai luotamme hänen ammattitaitoonsa ja tinkimättömyyteensä, mutta kyseessä on heidän työnsä, sanoi Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja Jörgen Watne Frydnes uutistoimisto AFP:lle.
Frydnes sanoi, että asian ratkaiseminen kuuluu kansainvälisille tuomioistuimille, eikä Nobel-komitea ole sellainen.
Etelä-Afrikka on nostanut Israelia vastaan kanteen, jossa maata syytetään kansanmurhasta.
Israelin ulkoministeriö kommentoi tuoreeltaan, että sen mielestä Pillayn palkitseminen mahdollistaa Israelin vastaista vihaa.
"Viesti suurvalloille"
Nobel-komitean mukaan Pillayn palkitseminen on paikallaan tilanteessa, jossa kansainväliseen oikeuteen ja sitä puolustaviin instituutioihin kohdistetaan hyökkäyksiä.
– Tänä eksistentiaalisten haasteiden aikana, jolloin sotia ja konflikteja on enemmän kuin aika päiviin, kansainvälinen oikeus ei ole enää ainoastaan rauhan ja turvallisuuden täydentäjä. Se on välttämättömyys, sanoi Frydnes perjantaina.
Taprin Marko Lehti sanoo, että Pillayn palkitseminen on vahva viesti suurvalloille. Palkinto on henkilökohtainen, mutta samalla nostetaan esiin kaikkea sitä, mitä Pillay edustaa.
– Tässä nostetaan esille juuri niitä instituutioita ja toimijoita, jotka ovat olleet aika vahvasti haastettuna ja syrjään laitettuna tässä uudessa kansainvälisessä järjestelmässä, jossa suurvallat – Yhdysvallat etunenässä – ovat hyvin aktiivisesti haastaneet kansainvälisen oikeuden toimijoiden legitimiteettiä (oikeutusta ja hyväksyttävyyttä), Lehti sanoo.
Kuitti Trumpille
Amnesty International -ihmisoikeusjärjestön pääsihteeri Agnes Callamard jakoi perjantaina videon Pillaysta, joka oli juuri kuullut rauhanpalkinnon myöntämisestä.
– Jos taputatte vielä vähän lisää, niin saatan jakaa palkinnon Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa, Pillay vitsaili videolla Nürnbergin oikeustalossa Saksassa.
Trump on useaan otteeseen antanut ymmärtää, että rauhanpalkinto kuuluisi hänelle. Viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon saanut Venezuelan oppositiojohtaja Maria Corina Machado luovutti palkintomitalinsa Trumpille vieraillessaan Valkoisessa talossa.
Marko Lehti on tyytyväinen Pillayn valintaan.
– Varmasti paljon parempi valinta kuin oli vuosi sitten. Tässä on paljon enemmän ulottuvuuksia ja syvempää pohjaa, kuin viime vuonna.
Norjan Nobel-komitealle ilmoitettiin määräaikaan mennessä lähes 290 ehdokasta palkinnon saajaksi. Palkintosumma on tänä vuonna 12 miljoonaa Ruotsin kruunua eli runsaat miljoona euroa.
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.
