Nii­nis­tö Ul­ko­po­li­tis­til­le: Pre­si­dent­ti­kau­den ta­voit­tei­na Suomen tur­val­li­suus, EU:n vah­vis­ta­mi­nen ja ase­val­von­ta – kiittää suo­ma­lai­sia mal­lik­kaas­ta ko­ro­na­vi­ruk­sen tor­jun­nas­ta

Presidentti Sauli Niinistö kiittää The Ulkopolitist -verkkolehden haastattelussa suomalaisia mallikkaasta toiminnasta koronaviruksen torjunnassa.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan me ihmiset olemme paljon kovempaa porukkaa kuin itse osaamme kuvitellakaan.
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan me ihmiset olemme paljon kovempaa porukkaa kuin itse osaamme kuvitellakaan.
Kuva: Ossi Ahola

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi on suoriutunut koronavirusepidemian torjunnasta maailmanlaajuisessa vertailussa hyvin.

– Otetaan esille vaikka nuo sairastumis- ja tartuntatilastot, jotka ovat ihan siitä parhaasta päästä, jos ollaan sitä mieltä, että alhaiset luvut ovat parhaita. Minusta se kuvastaa suomalaisten käyttäytymistä. Me olemme ottaneet tämänkin asian vakavasti, ja on löytynyt itsekuria suojata itseään, mutta myös ympärillä olevia. Luulen, että tämä on nyt aika lailla mallia siitä, Niinistö kertoo The Ulkopolitist -verkkolehden haastattelussa, joka on nauhoitettu vappuaattona.

Tavoitteena EU:n vahvistaminen

Niinistö valotti haastattelussa presidenttikautensa tavoitteita, jotka riippuvat siitäkin, minkälainen maailma odottaa koronakriisin jälkeen.

– Tavoitteena on tietysti Suomen turvallisuuden takaaminen, niin paljon kuin se on mahdollista kansainvälisen toiminnan puitteissa. Ja kyllä minä pitäisin mielelläni tavoitteena myös yhteistyötä Euroopan unionin ja Euroopan vahvistamiseksi niin, että Eurooppa valloittaisi takaisin aseman kansainvälisissä pöydissä, Niinistö toteaa.

– Ja yhtä lailla tärkeää on kaikki se työ, mitä me voimme tehdä, että nämä meitä suuremmat pysyisivät nyt ainakin kohtuullisessa sovussa ja pystyisivät vähän niitä aseitaankin valvomaan. Eli asevalvonnan kehittäminen on yksi tärkeä asia.

Suomen etu nopea reagointikyky

Suomen etuna Niinistö näkee pienuuden mukanaan tuoman joustavuuden, jota tarvitaan, kun maailma on muutoksessa. Samalla korostuu myös kansallinen yksituumaisuus, jotta valittuun suuntaan voidaan liikkua nopeasti.

– Ihmiskunta osaa käyttäytyä ennakoimattomallakin tavalla. Yhtäkkiä voi ilmaantua suunta, johon sitten vaan mennään ilman, että se on etukäteen niinkään haisteltavissa. Jos ajatellaan Suomen tilannetta, niin kyllä meidän täytyy koko ajan sitä pienuuden ja joustavuuden etua käyttää hyväksemme ja yrittää katsoa paitsi sitä suuntaa, mihin globaalisti mennään, niin sitä, miten me siinä sijoitumme.

Niinistön näkökulma maailman avaamiseen koronan jäljiltä on selvä.

– Minusta sulkeminen vain nostaa kiinnostusta ulkopuoliseen maailmaan: jos jokin on sulkeutumassa, se pitää saada auki.

Suomella on presidentin mukaan rooli esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa, vaikka johtajuutta on vaikea pienen maan ottaa.

– Ensinnäkin täytyy olla realistinen siinä suhteessa, että pienen maan on aika vaikea ottaa sellaista globaalin johtajan roolia, jota sitten muut innolla seuraisivat. Jos ilmastonmuutoksesta puhutaan, Suomen tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia ja merkitsevät ainakin tietynlaista henkistä johtajuutta. Me olemme panemassa itsemme koville, ja uskon, että se saa vastakaikua maailmalta ainakin niiltä ihmisiltä, jotka todella ovat huolissaan ​–​ ja heitä todella on.

"Kovempaa porukkaa"

Niinistö luottaa siihen, että kriisitilanteessa ihmiset löytävät itsestään uusia voimia. Niin Niinistökin.

– Kertomalla itsellensä, että minä olen kuitenkin vahva. Pidän itseni kurissa ja löydän itsestäni täysin uusia ulottuvuuksia, mitä tiukempi paikka on. Niin jokaiselle käy. Me ihmiset olemme paljon kovempaa porukkaa kuin itse osaamme kuvitellakaan.