Mainos

Neve kiitää kier­to­ta­lou­den trendin har­jal­la – ”Toisen jäte voi olla toisen ta­lou­den tärkeä raa­ka-ai­ne”

Rovaniemi on valittu tänä vuonna yhdeksi kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi. Myös Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n, eli Neven toiminta nojaa kiertotalouden keskeisimpiin tavoitteisiin: luonnonvarojen säästämiseen, sivutuotteiden määrän minimoimiseen ja materiaalien tehokkaaseen hyödyntämiseen siten, että ne säilyvät luonnonkierrossa mahdollisimman pitkään.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy on kiertotalouden asialla. ”Olemme kertomassa kiertotaloudesta myös Sahanperän savotta -tapahtumassa, joka järjestetään syyskuussa Rovaniemellä Pilkkeessä”, Neven kiertotalous ja ympäristöliiketoiminnan johtaja Satu Pekkala ja Neven toimitusjohtaja Kristian Gullsten vinkkaavat.
Napapiirin Energia ja Vesi Oy on kiertotalouden asialla. ”Olemme kertomassa kiertotaloudesta myös Sahanperän savotta -tapahtumassa, joka järjestetään syyskuussa Rovaniemellä Pilkkeessä”, Neven kiertotalous ja ympäristöliiketoiminnan johtaja Satu Pekkala ja Neven toimitusjohtaja Kristian Gullsten vinkkaavat.

Kuvitellaan, että henkilön täytyy ostaa uusi puhelin. Uudenkarhea luuri kestää käytössä vuoden. Sitten se tilttaa tyystin. Jos puhelinta ei saada kuntoon, jää jäljelle usein vain yksi vaihtoehto: heitetään vanha pois ja ostetaan tilalle uusi. Hetkinen. Vai voisiko jotain tehdä sittenkin toisin? Entä jos tuotteen kestävyys ja ekologisuus olisivat yhtä tärkeitä, ellei jopa tärkeämpiä arvoja kuin sen teknologinen suorituskyky ja hinta? Näin ajateltuna aletaan jo lähestyä kiertotaloudellisen ajattelun ydintä.

– Kiertotalous on sitä, että jo tuotannon suunnitteluvaiheessa yritetään minimoida sivutuotteiden määrä sen sijaan, että asiaa alettaisiin ajatella vasta kun materiaali on jo käsissä. Ja se sivutuote, joka tuotannosta syntyy, pyritään palauttamaan takaisin luonnonkiertoon ja hyötykäyttöön tehokkaasti ja vastuullisesti, kertoo Neven toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Kiertotalouden konseptin mukaan tuotannon sivutuotteet eivät siis ole jätettä tai roskaa vaan tärkeää ja arvokasta raaka-ainetta jotakin toista käyttötarkoitusta varten. Luonnosta takaisin luontoon -periaatteella toimiva uusiokäyttö mahdollistaa kestävämmän luonnonmateriaalien kulutuksen ja vähentää luontaisesti myös syntyvän jätteen määrää. Ne ovat kärkitavoitteet sekä kiertotaloudessa, että Neven toiminnassa.

– Kiertotalous on terminä uusi, mutta asiana vanha. Sivutuotteita on tullut eri tuotantoprosessien tuloksena aina. Pitkään puhuttiin myös energiatehokkuudesta, kierrätyksestä ja materiaali- ja resurssitehokkuudesta. Ne kaikki nivoutuvat yhteen ja ovat osa kiertotaloutta, Neven kiertotalous ja ympäristö- ja liiketoiminnan johtaja Satu Pekkala selventää.

Tuhkasta nousee metsä

Kiertotalous on jo vuosia ollut Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n, eli Neven koko toiminnan kantava teema. Metsäteollisuuden sivutuotteita hyödynnetään energiantuotannossa ja energiantuotannon sivutuotteita muun muassa lannoitteena, maarakentamisessa ja kaivostäytöissä. Yhtä tärkeää kuin uusiokäyttö, on uusiutuvien polttoaineiden käytön maksimointi ja vesivuotojen, ilma- ja vesipäästöjen, sekä maaperään päätyvien päästöjen minimointi.

– Neven tärkein ja eniten tuotteistettu sivutuote on Suosiolassa sijaitsevalla voimalaitoksella syntyvä puu- ja turvepolton tuhka, joka kerätään talteen ja kierrätetään tuhkaraelannoitteena takaisin luontoon. Siten myös ravinteet palaavat metsään, Pekkala toteaa.

Neven tuotteistamaa Naturlan tuhkaraelannoitetta levitetään metsään.
Neven tuotteistamaa Naturlan tuhkaraelannoitetta levitetään metsään.

Viime kesään asti Neven asiakkaat saivat nauttia myös yhtiön yhdestä merkittävimmästä sivutuotteesta, eli jätevesilietteestä tuotteistetusta kompostimullasta. Nyt puhaltavat kuitenkin jo uudet tuulet. Mullanmyynti lopetettiin, kun Neve otti uuden kehitysaskeleen kohti yhä kestävämpää ja ekologisempaa tulevaisuutta. Tulevina kesinä ei myydä enää lietteestä valmistettua multaa.

– Olemme siirtymässä uusiin lietteenkäsittelymenetelmiin lietteenpolttolaitoksen myötä. Kun liete poltetaan, haitta-aineiden kierto pysähtyy ja esimerkiksi fosfori saadaan hyötykäyttöön ja ravinteet kiertoon. Kyse on uudesta pilottihankkeesta ja tekniikasta, jota ei teollisessa mittakaavassa ole käytössä missään muualla Suomessa. Pyrkimyksenä on vähentää ympäristökuormitusta ja säästää luonnonvaroja, Pekkala perustelee.

Kuva Mustikkamaan terminaalialueelta murskaimen luota. Paikallisesta puusta tehdään murskaimella haketta, jolla tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä Suosiolan voimalaitoksella.
Kuva Mustikkamaan terminaalialueelta murskaimen luota. Paikallisesta puusta tehdään murskaimella haketta, jolla tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä Suosiolan voimalaitoksella.

Niin jätevesiliete kuin tuhka ovat aina olleet luonnollisia lopputuotteita Neven energiantuotannossa ja jätevesien käsittelyssä. Samaan tapaan kuin lietteestä kompostoitua multaa ei voi käyttää kasvimaalla haitta-aineiden tähden, menee tuhkakin sen tyypillisessä käyttöyhteydessä, eli maarakentamisessa pitkälti hukkaan, eivätkä ravinteet pääse tehokkaasti kiertoon. Vaikka se vaatii panostusta ja ponnisteluja, pyrkii Neve koko ajan eteenpäin kohti kestävämpää kehitystä. Rima on korkealla, eikä huipulla taida edes tuulla.

– Kunnianhimoiset tavoitteemme ovat aina olleet sen verran korkealla, ettemme mene sieltä, missä aita on matalimmalla. Olisimme esimerkiksi voineet vain maksaa tuhkan korkean jäteveron ja siirtää sen suoraan asiakashintoihin. Mutta isossa kuvassa meidän täytyy miettiä ennen kaikkea asiakkaitamme ja vastuullisuuttamme yhtiönä, ja sitä, miten me hoidamme hommat nyt ja tulevaisuudessa, Gullsten tietää.

Kiertotalous on megatrendi

Kiertotalouden ympärille rakentuneet toimintamallit ovat ottaneet Neven toiminnassa tuulta purjeisiin ja hyödyttäneet sekä ympäristöä, kaupunkia että asiakkaita. Ekoteosta kiittävät sekä luonto, että lompakko.

Kiertotalouden kustannustehokkuus muodostuu ketjureaktion kautta: tuhkien hyödyntäminen vaikuttaa energiantuotannon kustannuksiin, lietteenkäsittely jätevesimaksuihin ja energia-materiaali-resurssitehokkuus kaikkiin kustannuksiin aina alkupisteestä kuluttajahintoihin asti.

– Moni ajattelee vain sanaa kierto, ja unohtaa sen talouden. Mutta ei voida kieltää, ettei talous olisi kaiken perusta. Se on myös se seikka, joka kuluttajaakin kiinnostaa. Kiertotalouden tuotteiden hyödyntäminen on pienentänyt merkittävästi tuotannon kustannuksia mikä näkyy suoraan asiakashinnoissa, Gullsten ynnää.

-

Eikä kehitys siihen jää. Kiertotalouden merkitys tulee kasvamaan ja näkymään Neven toiminnassa entistä enemmän kun nyt käytössä olevien sivutuotteiden ja toimintamallien lisäksi katseet suunnataan myös tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Paitsi uusia sivutuotteita ja niiden käyttötapoja, myös uutta yhteistyötä on vireillä eri toimijoiden välillä. Trendien kehitystä seurataan ja asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla.

– Kiertotalous on nyt megatrendi ja EU:llakin on omat linjauksensa kiertotalouteen liittyen. Rovaniemi on myös valittu tänä vuonna yhdeksi kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi. Sekä lainsäädäntö, että asiakkaiden intressit tulevat menemään siihen suuntaan, että kiertotaloutta arvostetaan yhä enemmän ja meidän pitää olla osa globaalia kehitystä ja muutosta, Gullsten kiteyttää.

Neve on päivittäin mukana noin 60 000 asukkaan arjessa joko suoraan tai välillisesti. Se tarkoittaa jotakuinkin kaikkia rovaniemeläisiä minkä päälle ynnätään vielä sankat matkailijajoukot, jotka hekin, usein ihan tietämättään käyttävät Neven palveluja. Sen tähden yhtiössä on alettu panostaa entisestään siihen, että jokainen asiakas tulee nähdyksi, kuulluksi ja palvelluksi henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan.

– Ennen meillä oli tuotteet, joita tarjosimme, jos asiakas osasi niitä vaan pyytää. Nyt pyrimme paremmin tunnistamaan asiakkaan tarpeet ja vastaamaan niihin entistä tehokkaammin. Asiakkaat voivat omilla tiedostavilla kulutusvalinnoillaan vaikuttaa siihen, millaiseksi heidän päivittäinen energian- ja vedentuotantonsa kehittyy, Gullsten summaa.

Lisätietoja: www.neve.fi

KIERTOTALOUSGALLUP

1) Tiedätkö mitä on kiertotalous?

2) Miten kiertotalous näkyy omassa elämässäsi?

-

Laura Luosujärvi, 37

1) Kiertotalous on sitä, että kaikki jo olemassa oleva energia ja materiaali hyödynnetään sen sijaan, että koko ajan tuotettaisiin uutta. Laskisin kiertotalouden piiriin myös yhteisomistuksen, eli sen, että ajetaan esimerkiksi yhteisillä autoilla ja asutaan kimppakämpissä.

2) Kiertotalous näkyy elämässäni muun muassa asumisessa ja liikkumisessa. Asun kimppakämpässä ja kuljen kaikkialle pyörällä ja linja-autolla. En omista autoa. Viime kesänä vein vaatteita kirpputorille ja H&M:lle. Sinne voi viedä niin vaatteita kuin kodin tekstiilejä ja he laittavat ne eteenpäin kiertoon.

-

Leena Jylhä, 65 ja Esko Peura, 65

1) Leena: Kiertotalous tarkoittaa jätteiden kierrätystä, eli sitä, että on omat astiat lasille, metallille ja muille jätteille. Se on myös sitä, että ei panna kaikkea heti roskiin vaan käytetään uudelleen.

Esko: Eikö kirppishommatkin ole kiertotaloutta?

2) Leena: Meillä kierrätetään kyllä aika hyvin. Kävelemme ja pyöräilemme paljon, emmekä käytä autoa. Käymme myös paljon kirpputoreilla.

Esko: Kirpputoreilla käyminen on aina monen tunnin reissu!

Leena: Pyrin myös tekemään myös kaikki ruoat, maksalaatikkoa lukuun ottamatta alusta asti itse ja marjat teen mehuksi. Kiertotaloutta on varmaan sekin, etten heitä oikein mitään roskiin. Usein sanon Eskolle, että miksi heitit roskiin, kun sen olisi voinut viedä Konttiin!

-

Heikki Annanpalo, 77

1) Kiertotalous lähtee liikkeelle ihan pienistä asioista kuten jätteiden erottelusta ja siitä, että tavarat ovat kestäviä ja niitä käytetään mahdollisimman pitkään. Minusta näyttää siltä, että kierrätykseen liittyvät asiat on saatu pikkuhiljaa aika hyvälle mallille. Niin sanotut jätteet tulevat kiertoon, eivätkä mene hukkaan. Ympäristön kannalta se on olennaista.

2) Minä vaihdoin äskettäin autoa ja olin iloinen huomatessani, että 10 vuotta vanha autoni myytiin vielä edelleen käyttöön. Ihan hyvä auto se on ja oikein korjauskelpoinen. Ihmisiä pitäisi kannustaa vanhojen autojen kunnostamiseen ja ostamiseen, ettei aina ostettaisi ja tehtäisi uutta. Olen myös kantanut tänä vuonna paljon kirjoja Konttiin. Pidän sitä merkittävänä kiertotalouden muotona.

-

Maria Codina, 31, Lia Sandell, 31, Raquel Kontio Serrano, 26 & vauvat Lau, 1 ja Elva, 10kk

1) Maria: Kiertotalous on todella tärkeä asia. Mietin sitä nykyään enemmän kuin ennen. Paljon puhutaan siitä, että pohjoisessa kierrätetään paljon. Muutettuani Rovaniemelle Espanjan Kataloniasta, yllätyin miten huonosti täällä kierrätetään. Kaikki jätteet näyttävät menevän kotitalouksissa samaan paikkaan!

Raquel: Olen huomannut saman. Vaikka nuoremmat ikäluokat ovat jo heränneet kierrätykseen ja kiertotalouteen, niin täältä puuttuu kierrätyskulttuuri. Se pitäisi elvyttää.

Lia: Rovaniemelle muuttaneena helsinkiläisenä olen pitkälti samaa mieltä. Koen, että kiertotalous, ja kierrätys on täällä ihan taloyhtiökohtaista. Jossain on helpompi kierrättää, jossain taas todella vaikeaa.

Aiemmin ajattelin, miten voisin kierrättää paremmin. Nyt mietin, miten voisin vähentää jätteen määrää. Ajattelu on siis muuttunut kiertotaloudellisempaan suuntaan.

2) Lia: Suunnittelen yhä useammin ostokseni ja valintani niin, ettei tulisi jätettä. Lapselleni Elvalle ostan usein tarpeelliset tavarat ja vaatteet kirpputoreilta. Tänään lähdin kävelylle ja matkalla mietin, että tekisi mieli kahvia. En kuitenkaan halunnut ostaa take away -kuppia. Onneksi tapasin ystäväni ja tulimme kahville kahvilaan.

Maria: Itse en käytä vesipulloja tai pahvikuppeja ollenkaan.

Raquel: Sama täällä. Pyrin aina valitsemaan muovittoman vaihtoehdon ja kauppaan mennessä otan aina kangaskassin mukaan.

Mikä

Sahanperän Savotta

• Lapin suurin metsätapahtuma

Aika: sunnuntaina 9.9.2018 klo 10–17

Paikka: Pilke, Rovaniemi