Naton huippukokous kesäkuussa Haagissa lähenee. Kokouksen tärkeimmät aiheet ovat Naton jäsenmaiden puolustusmenojen kasvattaminen ja se, mihin summaan jäsenmaat puolustusmenotavoitteen kasvattamisen osalta sitoutuvat.
Samalla Naton sisällä on ennen kokousta käyty keskustelua niin Ukrainasta kuin Venäjään liittyvästä uhasta.
Pääsyy tähän on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, jonka ailahteleva käytös on luonut arvaamattomuutta liittolaissuhteisiin. Yhdysvaltain toiminta on luonut Naton sisälle myllerrystä.
Viimeisin viite tästä nähtiin, kun julkisuuteen vuoti tietoja siitä, ettei Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä kutsuttaisi mukaan Haagin huippukokouksen keskeisiin tapaamisiin. Asiasta uutisoineen Euractivin ja uutistoimisto Ansan mukaan syynä olisi se, ettei Yhdysvallat halua Zelenskyiä mukaan.
Yhdysvallat kiisti myöhemmin mediaväitteet, mutta esimerkiksi Naton pääsihteeri Mark Rutte ei suoraan kiistänyt väitettä vaan sanoi kokouksen agendan olevan työn alla.
Venäjä merkittävin uhka?
Trumpin hallinto on rajannut ulos Ukrainan mahdollisuuden liittyä Naton jäseneksi, mikä on vastoin sotilasliiton avoimien ovien politiikkaa.
Myös Yhdysvaltojen näkemys Venäjän muodostamasta uhasta on herättänyt pohdintaa Naton sisällä. Sotilasliitto määritteli viime kesän huippukokouksen päätelmissään Naton merkittävimmäksi uhaksi Venäjän.
Natossa halutaan nyt ymmärtää, jakaako Yhdysvallat yhä saman näkemyksen Venäjän uhasta kuin muut liittolaiset.
Suomi liittyi Natoon nimenomaan Venäjän uhan vuoksi.
Asiasta kysyttiin myös Ruttelta Naton epävirallisen ulkoministerikokouksen yhteydessä Turkin Antalyassa. Toimittaja kysyi, haluaako Rutte, että Venäjä kirjataan Naton merkittävimmäksi uhaksi Haagin kokouksen päätöslauselmissa, ja uskooko hän sen tapahtuvan.
Rutte ei suoraan vahvistanut asiaa. Hän totesi, että Naton näkemyksen mukaan Venäjä on pitkäaikainen uhka. Hän kuitenkin mainitsi myös Kiinan asevarustelun ja terrorismin olevan huolenaiheita.
– Uskon, että Naton kokous keskittyy puolustusteollisuuteen ja Ukrainaan. Ja sitten katsomme, millainen tarkalleen ottaen on johtopäätösten tai julkilausuman muoto.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kuitenkin vakuutti STT:lle, että kaikki pitävät Venäjää liittokunnan pääuhkana.
– Kaikki tajuavat, että se mitä nyt tehdään puolustusmenojen nostamiseksi johtuu siitä, että Venäjä on aloittanut aggression aikakauden Euroopassa, hän sanoi STT:lle viikko sitten antamassaan haastattelussa.
Jakaako myös Yhdysvallat tämän uhkakuvan?
– En näe, että Nato jotenkin menettäisi fokuksensa siinä, että Venäjä on pääuhka. Tämä on tietenkin Suomen kannalta pääasia, eikä siinä ole mitään epäselvyyttä.
"Amerikkalaisten paine tehnyt tehtävänsä"
Yhdysvaltojen ei kaikesta huolimatta uskota vetäytyvän Euroopasta. Nato-lähteiden mukaan on kuitenkin selvää, että vastuuta Natossa ollaan siirtämässä nyt enemmän eurooppalaisille jäsenvaltioille ja tarkoituksena on luoda eurooppalaisempi Nato.
Ministeri Häkkäsen mukaan Euroopan vahvistuminen on hyvä asia.
– Amerikkalaisten paine on tehnyt tehtävänsä. Suomelle on olennaista, että meillä on tukijoukkoina nykyistä vahvempia puolustusvoimia Euroopassa. Se on meille pelkästään positiivinen asia.
Häkkäsen mukaan puolustusmenojen nosto tulee olemaan korkea.
– Nyt eletään historiallisen painavaa aikaa Euroopan ja Suomen turvallisuuden kannalta.
Ennen Haagin huippukokousta Naton puolustusministerit kokoontuvat Brysseliin kesäkuun alussa. On odotettavaa, että ministerit saavat jo kyseissä kokouksessa aikaan jonkinlaisen yhteisen näkemyksen siitä, mihin puolustusmenotavoite nostetaan.
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker sanoi viime viikolla, että Yhdysvallat haluaa edelleen Nato-maiden sitoutuvan viiden prosentin puolustusmenoihin bruttokansantuotteesta.
Ainakin Saksa on näyttänyt Yhdysvaltain ehdotukselle vihreää valoa.
Keskustelut siitä, mitä puolustusmenoihin tarkalleen ottaen määriteltäisiin, ovat yhä kesken. Kysymys puolustusmenojen nostosta on osalle talousongelmien kanssa painivista Nato-maista vaikea, ja siksi viiden prosentin tavoitetta on pidetty osin epärealistisena.
Tällä hetkellä todennäköistä on, että viiden prosentin tavoitteen täyttymiseksi puolustusmenoja tullaan tarkastelemaan kahdessa eri osassa eli varsinaisissa puolustusmenoissa ja niin sanotuissa liitännäismenoissa, kuten esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja sotilaiden liikkuvuuteen liittyvissä asioissa.
