Jälleen kerran valtion talous on pelastettava. Kukapa muu sen tekisi kuin eläkeläiset. Mehän olemme tottuneet pula-aikaan, työntekoon, kierrätykseen ja itse maksamaan kulumme.
Kun sodan jälkeen rakennettiin hyvinvointia nykysukupolvelle, me kakarat teimme töitä heti kun kynnelle kykenimme. Meitä oli 13-vuotiaina vieraan työssä paljon, eikä sitä kukaan kummeksinut. Valitettavasti meni 10 vuotta ennen kuin eläkekertymää laskettiin, verot kyllä perittiin.
Harvoina vapaa-aikoina harrastettiin liikuntaa ulkona lumella itse tehdyillä laduilla, jäällä talvisin ja sorateillä kesällä. Ei ollut lämmitettäviä halleja käytössä. Luonnonvesissä opittiin uimaan ja karaistuttiin kylmän sietoon.
Kierrätystä harrastettiin jokapäiväisenä toimintana. Vaatteet saatiin vanhempien vanhoista pienentämällä. Kenkiä oli yleensä kahdet, kesällä tennarit ja talvella vanhemmilta jääneet monot. Vaatetus koostui puhtaasta luonnontuotteesta eli villasta. Ilmeisesti meidät oli opetettu vihreiksi. Lähiruoka oli oman maan pottuja ja läskisoosia, monesti omasta siasta.
Koulumatkat tehtiin kävellen ja suksilla. Tunnin matka ei ollut kummoinen, kunto koheni ja olympialaisista tuli kultamitaleja. Polkupyöriä ei ollut, kukaan ei edes kuvitellut sähköavusteisia työsuhdepyöriä. Oppikoulussa maksettiin lukukausimaksut ja ruoka itse, samoin kirjat ja koulutarvikkeet. Sitten hommattiin vuokra-asunto ja otettiin lainaa opiskeluun. Opintorahoja ei ollut.
Työn syrjään päästyä tuli aika perheelle ja lapsille. Itse maksettiin kotiapulaiset ja mahdolliset hoitopaikat. Ei ollut kitinää ja voivottelua päiväkodin laadusta tai etäisyydestä.
Tehokkaita säästöjä löytyy purkamalla järkyttävää suomalaista keisarinvallan aikaista byrokratiaa, samalla saadaan nopeutta ja joustavuutta elinkeinoelämän uudistumiseen. Säästöjä saadaan myös poliittisten järjestöjen ja tutkimuslaitosten karsimisesta ja avustajien määrän pienentämisestä korkeintaan yhteen/edustaja.
Varsinkin ympäristöpuolella on järkyttävä määrä kaiken maailman tyhjäntoimittajia. Surkuhupaisin ja yksi kalleimmista on Ilmastopaneeli, jonka näytöt ovat nollatasoa. Kummallista on, että mitä tahansa harrastetaan ajankuluksi, kaikkeen pitää olla yhteiskunnan tukea. Tältä osin löytyy karsittavaa – lisätään omavastuuta.
Köyhyyttä kurjuuden päällä, sanoi kerjäläispoka, kun huutolaisen päälle kaatui.