Tämän vuoden suosituimmasta joululahjatoiveesta ei liene epäselvyyttä. Jouluaatoksi koronarokotteita Suomessa tuskin on jaossa, mutta lähellä alkavat olla ajat, jolloin ensimmäisiä piikkejä aletaan pistellä.
Vaikka terveysviranomaiset ovat laatineet askelmerkit, joiden mukaan rokotuksia annetaan, ilmassa on merkkejä kilpajuoksusta.
Hallituksen linjauksen mukaan ensimmäisinä rokotetaan koronapotilaita hoitavat terveydenhuollon työntekijät sekä hoivakotien henkilöstö. Etusijalla ovat myös henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.
Kilpalaulantaa käydään jo siitä, mitkä ammattiryhmät tulisi priorisoida kärkeen riskiryhmien jälkeen. Muun muassa opettajien ammattijärjestö OAJ on esittänyt, että opetushenkilöstö rokotetaan ensimmäisten joukossa. OAJ perustaa näkemyksensä YK:n lastenjärjestön Unicefin kannanottoon.
Ensimmäisten joukkoon haluaa myös muun muassa kuljetusala. Ammattiliitto AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen vaati liiton lehdessä kuljetusalalla työskentelevien huomioimista koronarokotuskeskustelussa. AKT:n mukaan keskustelussa on unohdettu kuljetusalalla ja monilla muilla aloilla koronan etulinjassa työskentelevät ammattiryhmät.
Myös paljon matkustavia huippu-urheilijoita on väläytelty listan kärkipäähän.
Piikkipaikalle haluaminen on ymmärrettävää, mutta kansanterveyteen lobbaus istuu huonosti.
H-hetken lähestyessä kiihtyy myös keskustelu hyötyjen ja mahdollisten haittojen suhteesta. THL:n kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta aikoo ottaa koronarokotteen, kun se on saatavilla. Joka viides ilmoitti, ettei ota rokotetta. Jyrkimmin kieltäytyviä oli 10 prosenttia vastaajista. Myönteisimmin rokotuksiin suhtautuivat riskiryhmäläiset.
Keväällä tehdyssä kyselyssä rokotushalukkuus oli hieman korkeampaa. Tämä saattaa THL:n mukaan selittyä sillä, että keväällä ihmiset kokivat todennäköisyyden sairastua koronavirustautiin korkeampana kuin nyt syksyllä, jolloin viruksesta tiedetään enemmän ja sitä vastaan on opittu suojautumaan.
Mitä lähemmäs rokotusten alkaminen tulee, sitä kuumemmaksi keskustelu käy. Ammattijärjestöjen lisäksi kantaa on ottanut muun muassa kirkko Mikkelin hiippakunnan piispan Seppo Häkkisen suulla. Häkkinen vastasi Ylen jutussa niille, joiden mielestä rokotteet ovat suorastaan Ilmestyskirjan pedon merkki. Häkkisen mukaan lääketieteen arvostaminen on päinvastoin osa kristityn vastuuta. Häkkisen ulostulo oli perusteltu reagointi, joka toivottavasti osaltaan torjuu villeimpiä salaliittoja.
Rokotuskeskustelusta ei saa tulla identiteettipolitiikkaa, vaikka ylikuumenemisen merkkejä on jo. Rokotusten vapaaehtoisuus sopii hyvin yhteen länsimaisen yksilönvapauden kanssa, mutta ideologiat ja uskomukset istuvat lääketieteeseen huonosti. Niiden sijaan kannattaa turvautua parhaaseen kulloisellakin hetkellä käytettävissä olevaan tietoon. Tieteellinen tieto ei ole aukotonta vaan ajan mittaan täydentyvää. Silti se on paras pohja päätöksille ja sen arvioinnin taitavat parhaiten alan ammattilaiset.
