Lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneiden lasten määrä on viime vuosina kasvanut, mutta sukusolujen luovuttajia kaivattaisiin enemmän.
– Monet klinikat ovat panostaneet siihen, että luovuttajia saadaan rekrytoiduksi. Jos luovuttajista on pulaa, pahimmassa tapauksessa siitä voi muodostua pullonkaula hoitojen tekemiselle, sanoo johtava asiantuntija Anna Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä.
Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä on THL:n tilastoraportin mukaan vakiintunut aiempaa korkeammalle tasolle sen jälkeen, kun yliopistosairaalat aloittivat hoidot vuonna 2020. Vuonna 2024 hoitojen määrä oli yli 20 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019.
Raportti kertoo, että vuonna 2024 luovutetuilla sukusoluilla tehtiin kuitenkin noin neljä prosenttia vähemmän hedelmöityshoitoja kuin 2023.
"Kannattaa soittaa"
Terhi Poltinoja on viime vuosien aikana luovuttanut munasoluja kahdesti. Hänen omassa tuttavapiirissään on ollut ihmisiä, joilla on ollut vaikeuksia saada lapsia ja jotka ovat saaneet apua hedelmöityshoidoista.
– Näin, kuinka paljon ihmiset voivat omaa lasta toivoa. Ajattelin, että jos minulla itselläni olisi sellainen tilanne, että en voisi lasta saada, niin kyllä kaiken avun ottaisin vastaan, hän sanoo.
Poltinoja kiittelee hedelmällisyysklinikan henkilökuntaa ja sitä, miten huolellisesti asiat hoidettiin.
– Oli terveystarkastus, tutkittiin perinnölliset sairaudet ja varmistettiin, että luovutuksesta ei ole itselleni mitään haittaa ja että sovellun luovuttajaksi. Sitten oli vielä psykologin kanssa keskustelu, hän kertoo.
– Jos yhtään miettii, että haluaisi luovuttaa sukusoluja, kannattaa soittaa hedelmällisyysklinikalle. Kun rohkaistuin soittamaan, omat ajatukseni selkiintyivät. Olen itse yrittänyt puhua asiasta ääneen.
Munasolujen luovutus saattaa olla kivulias toimenpide, Terhi Poltinojan tapauksessa ei kuitenkaan kohtuuttoman kivulias.
– Jokainen kokee kivun yksilöllisesti. Itse koin, että oli hyvin lievää kipua. Odotin, että olisi ollut kamalampaa.
"Luovuttajista krooninen pula"
Vuonna 2023 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneista lapsista lähes kolmannes sai alkunsa lahjasoluhoitojen avulla. Lahjasoluhoitojen avulla alkunsa saaneiden määrä vuonna 2023 oli 842 lasta, vuonna 2022 taas 718 lasta.
– Vuoden 2024 hoidoista syntyneiden lasten määrää ei vielä tiedetä ja tiedonkeruu on kesken, kertoo Anna Heino THL:stä.
Viimeiset vuonna 2024 hoidoista alkunsa saaneet lapset ovat syntyneet vasta syksyllä 2025.
Kaikkiaan Suomessa on syntynyt noin 15 000 lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta lasta.
– Luovuttajista on hyvinkin krooninen pula, arvioi yksityisen hedelmöityshoitoklinikka Gynovan vastaava lääkäri Eija Karjalainen STT:lle sähköpostitse.
Yksityiset klinikat käyttävät kotimaisten siittiöiden lisäksi jonkin verran myös ulkomailta – lähinnä Tanskasta ja Virosta – hankittuja siittiöitä, kertoo THL. Taustalla on pula kotimaisista luovuttajista tai joskus myös toive käyttää saman luovuttajan siittiöitä kuin aikaisemmissa hoidoissa. Julkiset klinikat taas eivät pääsääntöisesti hanki sukusoluja ulkomailta.