EU julkaisi keskiviikkona kauan odotetun suunnitelmansa Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi.
Suunnitelma koostuu valkoisesta kirjasta, EU:n vuoden 2030 valmiussuunnitelmasta ja jo aiemmin julkistetusta Euroopan uudelleen aseistamissuunnitelmasta. Tarkoituksena on esitellä komission näkemyksiä ja työkaluja jäsenmaille siihen, miten Eurooppa pystyy parantamaan puolustustaan Venäjän uhan edessä.
Yhdysvaltain arvaamattoman toiminnan ja Ukrainan rauhanneuvotteluiden alkamisen myötä kiire puolustuksen vahvistamiselle on kasvanut entisestään.
Yleisesti niin sanottu puolustuksen valkoinen kirja ei sisällä suuria uusia avauksia suhteessa komission kaksi viikkoa sitten julkaisemaan suunnitelmaan Euroopan uudelleenaseistamiseksi. Sen keskiössä on jäsenmaiden puolustushankintojen vauhdittaminen eurooppalaisilta markkinoilta.
Toiveissa on, että tällä tavalla myös Euroopan puolustusteollisuuteen saataisiin toivottua vauhtia. Lisäksi komissio ehdottaa, että se voisi tehdä jatkossa hankintoja jäsenmaiden puolesta eräänlaisena "keskitettynä ostajana", jos jäsenmaat sitä pyytävät.
Ammuksia Ukrainaan
Paperissa mainitaan myös, että jäsenmaiden tulisi toimittaa Ukrainalle vähintään kaksi miljoonaa tykistöammusta vuosittain. Valkoisessa kirjassa myös todetaan, että tarve ammustoimituksille on kiireinen ja edellyttää jäsenmaiden taloudellisia sitoumuksia jo nyt.
Myös EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas kertoi, että hänen suunnittelemansa uusi EU:n tukipaketti Ukrainaan on nyt keskittymässä ammuksiin, kun alun perin suunniteltu 20–40 miljardin euron asetoimituspaketti lässähti joidenkin jäsenmaiden vastustukseen.
Ostoja Euroopasta
Valkoisessa kirjassa käsitellään yksityiskohtaisemmin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin jo aiemmin julkistamia suunnitelmia "Euroopan uudelleenaseistamiseksi".
Yksi keino näihin hankintoihin on aiemmin julkistettu 150 miljardin lainarahoitusväline "Safe". Välineen kautta jäsenmaat hakea EU:n takaamaa lainaa ja tehdä sen jälkeen puolustushankintoja.
Lainavälineellä Eurooppa haluaa kannustaa hankintoihin ennen kaikkea eurooppalaisesta puolustusteollisuudesta. Siksi lainavälinettä on rakennettu niin, että siinä on tiettyjä ehtoja, jotka kannustavat tekemään hankintoja ennen kaikkea eurooppalaisilta markkinoilta. Samalla se rajaa ulos esimerkiksi hankintoja Yhdysvalloista.
Tätä voi pitää diplomaattisena voittona Ranskalle, joka on kampanjoinut ostojen rajaamisen eurooppalaisille markkinoille. Sen sijaan kaikkia jäsenmaita linjaus ei välttämättä miellytä.
Eräs korkea-arvoinen EU-diplomaatti totesi keskiviikkona, että vaikka käytännössä idea ostaa EU:n markkinoilta on hyvä, sitä ei voi pitää täysin järkevänä.
– Olemme integroineet puolustusketjujamme lännessä esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa, eikä sitä ketjua ole järkeä leikata länsimaissa, hän tiivisti.
Omista kansallisista budjeteistaan jäsenmaat voisivat tehdä edelleen hankintoja mistä haluavat.
Lisäksi suunnitelman keskeinen osa on EU:n velkasääntöjen höllennys niin, että puolustusmenot jätetään jäsenmaiden alijäämälaskelmien ulkopuolelle. Tämän komissio toivoo tuovan 650 miljardin euroa lisää puolustukseen.
Puolustusmenojen lisäys laskettaisiin vuoden 2021 tasoon verrattuna.
EU-komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen kertoi STT:lle toivovansa, että jäsenmaat voisivat tehdä puolustushankintoja EU:n yhteisen lainavälineen kautta jo kuluvana vuonna.
EU-komissio julkisti muutama viikko sitten 150 miljardin lainarahoitusvälineen, jonka tarkoituksena on antaa jäsenmaille mahdollisuus hakea EU:n takaamaa lainaa puolustusinvestointeihin.
Välineen käyttöönotto riippuu nyt neuvotteluiden etenemisestä jäsenmaiden kanssa. Mitä nopeammin pykälistä saadaan jäsenmaiden kanssa sovittua, sitä nopeammin väline saadaan käyttöön.
– Jäsenmaiden pitää vielä hyväksyä tämä. Mutta tietysti toivomme, että mahdollisimman nopeasti voitaisiin edetä tässä neuvottelussa ja ottaa tämä nopeasti käyttöön niin, että saisimme tämän vuoden aikana jo isosti näitä hankintoja käyntiin.
"Elämme hyvin vaarallisessa maailmassa"
Lainaväline on osa EU-komission suunnitelmaa Euroopan uudelleenaseistamiseksi. Muita esiteltyjä keinoja ovat höllennykset alijäämiin ja yksityisten investointien vauhdittaminen.
Tarkoituksena on kasvattaa EU-maiden puolustusta peräti 800 miljardilla eurolla erilaisin keinoin.
Monet keinot perustuvat kuitenkin jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen. Jos jäsenmaat eivät hyödynnä niitä, ei tavoite välttämättä toteudu.
Asiassa on ollutkin nähtävissä eroja jäsenmaiden välillä. Siinä missä Baltian maat ja Pohjoismaat ovat kiirehtineet puolustuksensa kasvattamista, ei esimerkiksi Etelä-Euroopassa ole nähty samanlaista kriisitietoisuutta.
Mitä jos jäsenmaat eivät tartu komission antamiin työkaluihin puolustuksensa vahvistamiseksi?
– Olemme pyrkineet herättelemään viime viikkoina yleistä kriisitietoisuutta Euroopan unionissa. Elämme hyvin vaarallisessa maailmassa tällä hetkellä, ja meidän demokratiamme ovat koko ajan hyökkäyksen kohteena, Virkkunen sanoi.
Vaikka jokin maa sijaitsisi vähän kauempana itärajasta, se ei tarkoita sitä, ettei kyseinen maa kohtaisi mitään uhkaa.
– Tämä tilanne uhkaa koko Euroopan unionia. Kukaan ei voi tuudittautua siihen, ettei tilanne heitä koskisi millään tavalla tai että joku muu hoitaa tai kustantaa.