Muu­raus­las­ta ja si­vel­lin sopivat si­mo­lai­sen Mauri Matalan käteen

Mataloiden piharakennuksen takkaa koristaa Simojoen neito.
Mataloiden piharakennuksen takkaa koristaa Simojoen neito.
Kuva: Jouni Valikainen

Simolainen Mauri Matala ei pidä itseään pelkästään taiteilijana tai muurarina. Osuvin nimitys voisi olla muuraustaiteilija.

– Taiteilija ja muurari kamppailevat minussa tasapuolisesti, Mauri Matala sanoo.

Mies tekee näyttävää taidetta betonista. Anja ja Mauri Matalan pihapiiriä komistaa Simojokivarressa muun muassa betonista tehty hirvi. Hirvellä on ikää 35 vuotta.

– Mallina oli Aulis Pitkäsen kaatama 26-piikkinen uroshirvi. Hyvälaatuinen betoni on kestävä tuote.

Matala on tehnyt hirvestä myös öljyvärityön, jonka Pitkänen sai syntymäpäivälahjakseen.

Mauri Matalan käsissä betoni taipuu komeiksi taide-esineiksi. Usein lähtökohtana ovat luonto ja eläimet. Hän on ollut luontoihminen jo pienestä pojasta alkaen. Betonista tehty kalasääksi pesineen ja puineen on päässyt Pinsiössä sijaitsevaan Urkin Piilopirtin saunaan. Moni on epäillyt, että kyseessä on täytetty kalasääksi.

Matalan ideoimia taidesaunoja löytyy runsain määrin ympäri Pohjois-Suomea. Lähimmät niistä sijaitsevat omassa pihapiirissä.


Mauri Matala sanoo olevansa osittain onnekaskin, sillä töitä hänellä on ollut riittävästi.

– Muurariuran alkuvaiheissa päätyönä oli seinien muuraaminen. Energiakriisin myötä ihmiset halusivat asuntoihinsa takan. Nykyisin ne ovat hyvin korosteellisia. Jo kymmenvuotiaana muovasin savesta pääskyselle pesän. Tuntui mahtavalta, kun lintu asettui asumaan pesään. Lapsen leikeistä voi myöhemmin kehittyä ammatti. Näin kävi minulle.

Mauri Matala on muotoillut ja koristellut esimerkiksi useita lato- ja kelotakkoja. Ne on niin tarkasti tehtyjä, että heti ei uskoisi niiden pitävän sisällään tulisijan. Sinetän 80 hengen kodassa teräsputki muuttui  muurauksessa hongaksi. Takan päällä käyskentelee myös kaksi betonista kettua. Uuneihin tulee liki aina myös taulu.

Muurariksi mies opiskeli, mutta taiteilijana hän on itseoppinut. 53 vuotta sitten muuraustyöt aloittanut Mauri Matala tekee taidebetoninsa itse.

Uiton kymppi tupruttelee piippua Simojoen rannassa.
Uiton kymppi tupruttelee piippua Simojoen rannassa.
Kuva: Jouni Valikainen

Mauri Matalan silmät aukenivat taidemuuraukselle Ruotsin puolella Seskarössä

– Erän opettajapariskunta suunnitteli taiteellista takkaa kotiinsa. Kävimme katsomassa takkoja Ruotsissa ja se oli yksi elämäni käännekohta. Siellä näki, että mielikuvitusta voi käyttää taidemuurauksessakin.

Mauri Matala  pitää itseään asiakaspalvelijana. Hän suunnittelee takat yhdessä asiakkaan kanssa.

– Kysyn aina asiakkaalta, minkälaisen takan hän haluaa. Moni onkin sanonut, että tämän muurarin kanssa voi keskustella. Jos muurausjälki ei jostain syystä miellytä, niin voin ottaa tiilen pois. Purkavathan monet naisetkin kutomaansa sukkaa, jos siihen on tullut virhe, Mauri Matala naurahtaa.

Kornavirus on pitänyt miehen tänä kesänä normaalia enemmän kotosalla. Betonista muokkaantui vastíkään pienoispatsaat hirvestä ja Simojoen lohista.

Hirviuros on seissyt tuulessa ja tuiskussa jo 35 vuoden ajan.
Hirviuros on seissyt tuulessa ja tuiskussa jo 35 vuoden ajan.
Kuva: Jouni Valikainen
Tänä kesänyt syntyi betoninen pienoispatsas Simojoen lohista.
Tänä kesänyt syntyi betoninen pienoispatsas Simojoen lohista.
Kuva: Jouni Valikainen
Haitari soi
Jouni Valikainen

Mauri Matala on myös taitava hanuristi. Hän oli mukana soittamassa Veikko Ahvenaisen 90-vuotisjuhlakonsertissa. Myös vaimo Anja Matala on musiikillisesti lahjakas. Molemmat ovat säveltäneet omaa musiikkia. Simojoki-valssi on Mauri Matalan levytys.

Sisukkaaksi simolaiseksi valittu Mauri Matala on opettanut sekä musiikkia että muurausta Kivalo-opiston Simon toimipisteessä.

Anja ja Mauri Matalan tyttö Sari peri musiikillisen lahjakkuuden vanhemmiltaan. Hänen valittiin tangoprinsessaksi 1995. Tangokuningas oli samana vuonna Jari Sillanpää ja tangokuningatar Marita Taavitsainen.

Myös Sari Matala on säveltänyt ja sanoittanut omaa musiikkia.