Lukijalta
Mielipide

Muis­to­ja Veit­si­luo­dos­ta - tehdas antoi leivän mutta myös työn­te­ki­jöi­den per­heis­tä huo­leh­dit­tiin monin tavoin.

Monella kaupungilla on omat maamerkkinsä, jotka ilmentävät kaupungin luonnetta, Karihaaran ja Veitsiluodon tehtaat Kemin kaupungin molemmin puolin ovat kertoneet Kemin olevan työläiskaupunki ”Kemistä oon ja kehtaan sanua” kertoo ylpeydestä omasta elinympäristöstään Perämeren pohjukassa. Veitsiluodon tehdasalue käsittää sahan, sellu- ja paperitehtaan, jotka ovat antaneet työtä ja toimeentuloa Veitsiluotolaisille, Rytikarin ja Hepolahden asukkaille. Jopa kolmessa sukupolvessa: isä, poika, ja pojanpoika istuivat tanakasti trukin ohjaimiin. Työ tuotti toimeentulon ja varmuuden jatkuvuudesta, olihan tehdas jo 100 vuoden ajan ollut toiminnassa.

Tehdas antoi leivän mutta myös työntekijöiden perheistä huolehdittiin monin tavoin. Lapsille oli koulu Rytikarissa, ja yhtiö maksoi linja-auto kyydin keskustan oppikouluihin. Veitsiluodon ammattikoulussa koulutettiin nuoria sahureiksi ja selluköpeiksi. Ruumiin kulttuurista huolehti Tehtaan urheiluseura Veitsiluodon Vastus. Oli jääpalloa, painia ym. aikuisille ja lapsille. Yhtiön oma lääkäri kävi kotona katsomassa korvakipuiset lapset ja sairaskassa auttoi tarvittaessa, hautausavustus huolehti viimeiselle matkalle.

Kaikki oli ihan mallillaan, useimmat työntekijät asuivat omakotitaloissa tai Rytikariin rakennetuissa kerrostaloissa. Ei kuitenkaan eletty aivan paratiisissa. 1950–60 luvuilla poliittinen vastakkainasettelu oli tuimaa. Ammattiyhdistys liikkeet toimivat aktiivisesti ja lakkoja oli usein olosuhteiden parantamiseksi. Valtataistelua oli silloin niin kuin on tänäkin päivänä. Vappumarssit lippuineen ja työväin lauluineen osoittivat vasemmiston voimaa.  Elämässä oli elämää ja elämisen makua.  EI jääty nyhjöttämään somen ääreen. Kiistat ratkaistiin puhumalla, ei maalittamalla eikä nimettömillä herjaus viesteillä.

Ilmoitus Veitsiluodon tehtaiden lopettaminen on todella järkytys koko Kemille ja ympäristökunnille.

Tuntuu kuin yksi aikakausi on loppunut. Tehtaan merkitys ei ole ainoastaan aineellinen. Lopetuksen myötä katoaa myös arvoja, joita ei voi rahalla mitata: yhteenkuuluvaisuus, varmuus jostakin pysyvästä, ja tieto omasta paikasta työyhteisössä. Työ on iso osa ihmisen identiteettiä.

Nyt täytyy vain asennoitua muutokseen rohkeudella ja tarmolla. Suomi, Eurooppa ja koko maailma on nyt suurten muutosten ja murroksen vallassa. Ei voi tarrata menneeseen. Uudet käytännöt täytyy opetella ja omaksua ja ottaa osaksi omaa tieto ja taito pankkia. Uudet tuulet puhaltavat joskus puhurina toisinaan kesäisen lempeänä. Tulevaisuuteen tulee katsoa ilman epäröintiä ja pelkoa.

Helena TakaeilolaEntinen hepolahtelainen