Internettiä käytetään myös väärän, valheellisen tai harhaanjohtavan tiedon levittämiseen. Eikä se ole ainut lähde. Väärän ja valheellisen tiedon levittämiseen voi syyllistyä kuka tahansa julkaisemalla sitä tai ottamalla asia keskusteluissa esille.
Iltapäivälehti kertoi taannoin, että Suomen hiihtoliiton Amerikan matkan joukkueessa on yli 70 huoltohenkilöä ja hiihtäjiä vain 12. Huoltajaluku on oikea, mutta se koskee kauden yhtä superviikonloppua, jolloin liikkeellä ovat kaikkien liiton edustamien lajien maailmancupryhmät sekä nuorisojoukkueet.
Amerikassa huoltohenkilöitä oli kolme plus huoltopäällikkö. Julkaisemaansa väärää tietoa lehti ei tietenkään oikaissut.
Samainen lehti kirjoitti liiton talouden aiheuttavan sen, että hiihtäjät joutuvat käyttämään myös omaa rahaansa. Kun liitto esimerkiksi laittaa kilpailijaan, joka osallistuu koko kauden isoihin kisoihin, noin 90 000 euroa kaudessa, mutta kilpailija saa pitää kaikki voittorahat itsellään, meneekö se ihan oikein?
Ei kannata uskoa kaikkea mitä kuulee tai lukee tai näkee. Käytä faktan tarkistusta.