Kemijärvelle on suunnitteilla neljä pumppuvoimalaitosta: Kemijoki Oy:n Ailangantunturin, Pohjolan voiman Askanaavan ja Suomen Voiman Räisälän ja Kapustan hankkeet. Tiedotustilaisuuksissa on noussut esiin hankkeiden ympäristövaikutukset Kemijärveen ja alapuolisen Kemijoen vesistöön.
Yhtiöiden edustajille esitettyihin kysymyksiin voimaloiden vaikutuksesta järven tilaan ja veden laatuun emme ole saaneet vastauksia. ”Emme tiedä ennen kuin ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty”, ne ovat vastanneet. Samoin on tehnyt ympäristövaikutusten arviointiprosessia valvova viranomainen, Lapin ely-keskus.
Kemijärvi on Euroopan rankimmin säännösteltyjä sisäjärviä. Säännöstelyväli on seitsemän metriä, jääpeite mukaan lukien jopa enemmän. Tämä on ”liettänyt” järven syvänteitä jo 60 vuotta.
Yli sata vuotta jatkunut Kemijoen uitto on jättänyt oman humuskerroksensa järven sedimentteihin. Sellutehdas laski alkuaikana tehtaan jätevedet lähes puhdistamattomana Kemijärveen. Lokan ja Porttipahdan altaiden rakentamisen jälkeen järven elohopeapitoisuus nousi lukemiin, missä järven kalaa ei suositeltu syötäväksi.
Miten raskasmetalleihin lukeutuva elohopea on sedimentoitunut pohjakerroksiin? Ei tarvitse olla ”tiedemies”, kun ennustaa, mitä tapahtuu kun epäpuhtaudet irtoavat ja lähtevät uudelleen liikkeelle. Pumppuvoimaloiden muuttamiin veden virtauksiin ei voimayhtiöillä ollut vastauksia. Kun keskustelee Kemijärveä ja Kemijokea tuntevien kanssa, vastaus on valmiina: ”Kemijärvi järvenä on lopullisesti menetetty. Viimeistään silloin se on pelkkä energia-allas.”
Kemijoki Oy on aloittanut osaltaan ympäristövaikutusten arvioinnin järven tilaan liittyen. Lehtikirjoituksen mukaan näytteitä on otettu sedimenttikerroksista puolen metrin syvyydestä Lehtosalmesta, Kuusilahdesta, Kauhaselältä ja Luuksinsalmesta.
Tämä ei riitä. Näytteitä on otettava myös Kemijärven pääväylän osalta aina Luusuan kanavansuuhun ja jopa Juujärvelle saakka. Ne on otettava syvemmistä kerroksista aina kahteen metriin saakka, jotta saadaan selvä kuva sedimenttikerrosten aineksista.
Kemijärvellä on vahva vaatimus järven säännöstelyn alarajan nostamisesta 2–3 metrillä. Se olisi ehdoton edellytys pumppuvoimaloiden rakentamiselle. Voimayhtiöistä on annettu ymmärtää, ettei voimaloita ei käytettäisi vähän veden aikana.
Kemijärven pintaa aletaan laskea maaliskuun alussa. Pohjalukemissa se on huhtikuusta toukokuun loppuun. Kesäkuusta syys-lokakuulle riittää energiaa. Pumppuvoimaloiden käyttöajaksi jää marras-helmikuu. Kannattaako tämän takia investoida miljardeja projekteihin, jotka saattavat osoittautua ympäristökatastrofiksi?