Hyvinvointialueiden perustamisen vaikutukset kunnille alkavat hiljalleen realisoitua. Seuraava talouskysymys liittyy sote-kiinteistöihin.
Perustamisvaiheessaan alueet sitoutuivat vuokraamaan kuntien omistamat sote- kiinteistöt enintään neljäksi vuodeksi, joista viimeinen on optiovuosi. Jos kunta jatkaa toimitilojen hallintaa, ottaa se roolin kiinteistökehittäjänä ja vuokraa kiinteistöjä alueille. Vuokraehdot neuvotellaan uudestaan.
Jopa 30 prosenttia – 780 kohdetta – kuntien vuokraamista sote- ja pelastustoimen tiloista on jäämässä pois käytöstä. Vuokratuloina se merkitsisi 200–300 miljoonaa euroa vuosittain ja voi johtaa joissakin kunnissa miljoonien eurojen alaskirjauksiin.
Edessä on vuokrasopimusehtojen uudelleen neuvottelu, jota ollaan jo joillakin alueilla käynnistämässä. Alueiden intressinä on saada vuokratasoa alaspäin. Kunnilla vaakakupissa painaa niin kuntatalous kuin työpaikat ja asukkaiden lähipalvelut. Velvoite yhtiöittää kiinteistöihin liittyvä toiminta rajaa kuntien liikkumavaraa.
Tyhjeneviä sote-kiinteistöjä on kaiken kokoisissa kunnissa. Pienemmät jäävät huonoon asemaan heikon neuvotteluaseman takia, eikä ennakoitavuutta helpota se, ettei menetettyjen vuokratulojen kompensaatiosta ole vielä tarkempaa tietoa valtion suunnalta.
Pienillä kunnilla on usein myös heikoimmat resurssit hallita sote-kiinteistöongelmaa. Suurissa kaupungeissa resursseja on enemmän, ja tontit ovat yleensä arvokkaammilla paikoilla, jolloin kannattavia jatkokehitysmahdollisuuksia on enemmän.
Rakennusten korjaukset ovat monessa kunnassa lykkääntyneet, koska pitkän tähtäimen suunnitelmat puuttuvat. Pohjatiedot ovat usein puutteelliset, jolloin isoja päätöksiä tehdään puutteellisilla lähtötiedoilla. Siksi kiinteistökannan kuntoa ja korjaustarvetta tulisi myös tarkastella kriittisesti.
Onko järkevää investoida vanhojen, huonokuntoisten rakennusten korjaamiseen vai rakentaa uutta? Millaiset tilaratkaisut olisivat elinkaarikustannuksien ja hiilidioksidipäästöjen kannalta järkeviä? Rakennusten purku ja kiinteistön uudelleenkaavoitus voi olla järkevää varsinkin, kun rakennus on jo elinkaaren loppupäässä.
Muussa tapauksessa ratkaisuina voisivat olla esimerkiksi sote-kiinteistöjen myynti alueille tai muuttaminen hoiva- ja tuetun asumisen tiloiksi, mistä löytyy jo hyviä esimerkkejä.