Kolumni: Tulva näytti am­mat­ti­lai­sil­le ja pai­kal­li­sil­le voi­man­sa

Elokuvat: Aki Kau­ris­mäen pal­kit­tu elokuva saa en­si­esi­tyk­sen­sä So­dan­ky­läs­sä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Tilaajille

Mitä enemmän poroja tar­ha­taan, sitä vä­hem­män ne pel­kää­vät autoja

Miksi poro ei pelkää tiellä liikennettä, mutta pelkää koneellisen kullankaivuun ääniä puolentoista kilometrin päähän?

Tämän vuoden aikana poronhoitoalueella on ollut jo 3920 porokolaria.  Eniten vahinkoja tapahtuu marras-tammikuussa ja heinä-elokuussa.

Miksi poroja on vilkasliikenteisten liikenneväylien melussa, vaikka tuoreessa Inarin Palsinojan koneellista kullankaivuuta käsitellyssä asiassa Korkeimman hallinto-oikeuden päätös nojautui pitkälti tutkimustulokseen, jossa todettiin porojen välttelevän kullankaivuualueelta tulevia koneitten ääniä.

Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden, Jouko Kumpulan ja Marja Anttosen vuonna 2011 julkaisemassa eri maankäyttömuotojen vaikutuksista porojen laiduntamiseen tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että monet maankäyttömuodot, mukaan lukien vilkasliikenteiset tiet, häiritsevät silti suurinta osaa poroista. Etenkin vaatimet välttivät teitä pienten vasojensa kanssa.

Saman tutkimuksen mukaan myös koneellisen kullankaivuun vaikutus näkyi selkeästi vapaana laiduntavien vaadinporojen käyttäytymisessä kesäaikana siten, että ne käyttivät laiduntaessaan kullankaivualueista puolentoista kilometrin etäisyyksillä ulottuvia vyöhykkeitä selkeästi vähemmän kuin sitä etäämmällä olevia rauhallisempia laidunalueita.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.