Viime aikoina on käyty keskusteluja siitä, onko nykyinen Suomessa vallitseva demokratia oikeaa demokratiaa vai sittenkin vain silmän lummetta ja aikansa elänyttä kuten kansanedustaja Anna Kontula (vas.) ajattelee.
Pääkirjoitustoimittaja Petteri Holma pitää (LK 15.8.) demokratian toteutumista Suomessa ja muissakin läntisissä maissa erinomaisena. Itse olen ollut taipuvainen ajattelemaan jo useiden vaalien ajan samalla tapaa kuin Kontula. Kun kansanedustajien ja muiden yhteiskunnan rattaissa pyörivien päättäjien touhuja katselee, tulee usein mieleen, että parempi olisi valistunut itsevaltias kuin huono demokratia.
Mutta olihan Kontulan kirjoitus (HS) Holmalle erinomainen aasinsilta käyttää jo 30 vuotta sitten kuopattua Neuvostoliittoa lyömäaseena meitä nyky-Suomen toisinajattelijoita kohtaan.
Otetaanpa toisenlainen näkökanta demokratiaan Suomessa – eduskuntavaalit 2023. Äänioikeutettuja oli 4 540 437, joista äänioikeutta käytti 3 110 038. Nykyiset hallituspuolueet saivat ääniä noin 1 500 000 eli noin 33 prosenttia äänioikeutettujen määrästä.
Miten hallitus kootaan? Kukin hallitukseen osallistuva puolue valitsee omat suosikkinsa ministereiksi ja muihin hallitukseen liittyviin virkoihin. Miten valinnat tehdään puolueiden sisällä? Kyllä se on niin, että puheenjohtaja valitsee ministerit. Esityksiä voi ehkä tehdä, mutta yksi rouva tai herra tekee valinnat. Lopuksi ministerilistan hyväksyy pääministeri.
Eduskunta on tässä rattaassa vain kumileimasin. Tosiasiassa elämme vähemmistön diktatuurissa.
Kun olin 1950-luvulla vielä pikkupoika, kuulin vanhojen miesten puhuvan työväen luokan diktatuurista, mitä se sitten lieneekään. Onko se sitten parempaa kuin tämä nykyinen vähemmistön diktatuuri?
Sen kokeilu tulee joskus, en tiedä milloin. Onko se sitten kun nykyiset länsimaiset yhteiskunnat ovat tulleet tiensä päähän? Niiden sisältä päin mureneminen on jo alkanut. Suomalaisten suurin uhka on suomalaiset itse.