Perintö- ja lahjaveron poistoa on esitetty talouden kasvun keinoksi. Taloustieteilijät eivät sitä kannata, koska ei ole näyttöä sen hyödystä kasvulle. Veron säilyttämistä tarvitaan taloudellisen tasa-arvon ja hyvinvointivaltion rahoituksen vuoksi. Juuri nämä seikat edistävät sosiaalista nousua ja taloudellista kasvua.
Veron poisto olisi valtava tulonsiirto rikkaimmille. Yli puolet perinnöistä on niin pieniä, ettei niistä makseta perintöveroa. Poisto tekisi valtion talouteen yli miljardin loven vuodessa. Samaan aikaan hallitus on leikannut vähäosaisten asumistuesta, toimeentulotuesta, työttömyysturvasta ja täydennys- ja ammattikoulutuksesta sekä korottanut asiakasmaksuja.
Luovutusvoittovero ei ole perintöveron vaihtoehto. Jos luovutusta ei tapahdu, veroa ei makseta ja varallisuus vain kasaantuisi hyväosaisille. Niillä kansalaisilla, joilla perityn asunnon tai kesämökin myynti on ainoa vaihtoehto, luovutusvoittovero on usein kalliimpi kuin perintövero.
Vertailussa on vedottu Ruotsiin, ei Yhdysvaltoihin, Saksaan eikä Britanniaan, joissa on perintövero ja myös veropakolaisuutta hillitsevä maastapoistumisvero. Varallisuuserot ovat kasvaneet 1980-luvulta lähtien. Sitä ei tule edistää perintö- ja lahjaveron poistolla.
Pienituloisella lähes kaikki menee kulutukseen. Hän maksaa siitä arvonlisäveroa ja kunnallisveroa tasaveroina suhteellisesti yhtä paljon kuin rikkaimmat. Vain valtion tulovero on progressiivinen. Pääomatuloissa sitä ei ole, vaikka ne ovat yhä enemmän kasvattaneet tuloeroja. Ei ole reilua, että listaamattoman eli pörssin ulkopuolisen yrityksen omistaja maksaa 150 000 euron osingoista veroa alimmillaan vain 7,5 prosenttia.
Taloustieteen nobelistien Acemoglun, Robinsonin ja Johnsonin mukaan valtioiden menestystä selittävät parhaiten kansalaisten laaja ja yhdenvertainen osallistaminen yhteiskunnassa, yrittämisessä ja työelämässä sekä jaettu varaus. He esittävät vaurausveroa suurille omaisuuksille.
Jaettu vauraus tarkoittaa yritysten tuottaman varallisuuden jakamista. Heidän mukaansa se tapahtuu ammattiliittojen painostusvoimin hyvinä palkkoina ja verotuksen keinoin laajasti kansalaisille jaettuna sosiaaliturvana, koulutuksena ja terveydenhuoltona. Näihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät kasvun edellytyksiä Suomessa.