Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Mistä han­kim­me luon­non­mar­jam­me?

Näkökulma

Kirjoittajat toivovat, että julkisen sektorin keittiöt alkavat ostaa luonnonmarjoja suoraan paikallisilta poimijoilta.
Kirjoittajat toivovat, että julkisen sektorin keittiöt alkavat ostaa luonnonmarjoja suoraan paikallisilta poimijoilta.
Kuva: Tiina Wallin

Lappi on vahva luonnonmarjamaakunta. Hyvänä kesänä mustikkaa, puolukkaa ja hilloja on metsissä runsaasti. Lapissa mustikan ja puolukan yhteenlaskettu biologinen sato on noin 150 miljoonaa kiloa vuodessa, josta poimintakelpoista on noin 50 miljoonaa kiloa. Hillasadon määräksi on arvioitu noin 3 miljoonaa kiloa.

Suurin osa luonnonmarjojen poiminnasta on kotitarvepoimintaa. Itse poimittua ja torilta tai tutulta ostettua luonnonmarjaa suomalainen syö hieman yli viisi kiloa henkeä kohden vuodessa – vain noin 14 grammaa päivässä. Lapissa tämä määrä on kaksinkertainen. Ravintosuositusten mukaan hedelmiä ja marjoja tulisi nauttia vähintään 250 grammaa päivässä eli yli 90 kiloa henkeä kohden vuodessa.

Lapin julkisen sektorin ateriapalvelut valmistavat arviolta seitsemän miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Oletetaanpa, että päivittäinen luonnonmarjojen määrä julkisen sektorin tarjoamalla lautasella Lapissa olisi keskimääräisen suomalaisen nauttima päivittäinen marja-annos, siis 14 grammaa. Tämä tarkoittaisi noin 100 000 kiloa marjaa vuodessa pelkästään julkisen sektorin ateriapalveluissa.

Jos julkisen sektorin ateria tarjoaisi edes neljäsosan ravintosuositusten mukaisesta marjamäärästä – siis 60 grammaa – olisi vuosittaisen marjamäärän tarve julkisen sektorin ateriapalveluissa Lapissa noin 420 000 kiloa vuodessa. Tämä olisi alle prosentti maakunnan luonnonmarjojen poimintakelpoisesta sadosta.

Tarkastellaanpa, mitä tämä tarkoittaa euroiksi muutettuna. Tukusta ostettuna marjojen ostohinnat vaihtelevat rajusti sen mukaan, ostetaanko marjat tukusta sesonkiaikana syksyisin vai myöhemmin.

Esimerkkikunnassamme julkisten ateriapalvelujen ostaman marjan (puolukka, mustikka) keskimääräinen tukkuhinta koko vuoden aikana asettuu 10 euroon/kilo. Tällöin Lapin julkiset keittiöt käyttäisivät luonnonmarjojen tukkuostoihin miljoona euroa vuodessa, jos yksittäisellä aterialla tarjotaan 14 grammaa marjaa. Kunnianhimoisemmalla ja terveellisellä 60 gramman marja-annoksella/ateria luonnonmarjojen tukkuostoihin kuluisi 4,2 miljoonaa euroa.

Marjoja voi ostaa myös suoraan paikallisilta poimijoilta puhdistettuna. Esimerkkikuntamme hankkii huomattavan osan julkisen ruokapalvelun tarjoamista luonnonmarjoista puhdistettuna suoraan paikallisilta poimijoilta. Ostohinta on ollut syksyn marjasesongin aikainen tukun ulosmyyntihinnan keskiarvo, viime vuonna keskimäärin 4,56 euroa/kilo (mustikka 6 ja puolukka 3,12).

Tällaisella ostopolitiikalla koko maakunnan vuotuiset marjaostot olisivat maltillisessa skenaariossa – 14 gramman marja-annoksella/julkisen sektorin ateria – noin 0,5 miljoonaa euroa ja kunnianhimoisemmassa skenaariossa – 60 gramman marja-annoksella ateria – lähes kaksi miljoonaa euroa.

Kuten esimerkeistä havaitsemme, on hankintasummien ero huomattava. Poimijoilta suoraan ostettaessa marjoihin käytettävä rahamäärä on puolet verrattuna tukkuhankintoihin, ja selvän säästön lisäksi marjahankintoihin käytettävä raha jää alueelle.

Julkisen sektorin keittiöt ovatkin jossain määrin ryhtyneet ostamaan marjoja paikallisilta poimijoilta. Käytännöt vaihtelevat paljon kunnittain. Nyt olisikin paikallaan käynnistää jokaisessa Lapin kunnassa kampanja teemalla ostetaan marjat paikallisilta. Tästä hyötyisivät ateriapalvelujen tuottajat, asiakkaat ja maakunnan asukkaat.

Rainer Peltola

erikoistutkija

Rauno Kuha

tutkija, Luonnonvarakeskus