”Missä on nuoria, siellä ta­pah­tuu” – Ka­tu­so­vit­te­lus­ta haetaan Lappiin uusia työ­ka­lu­ja konf­lik­tien sel­vit­te­lyyn

Katusovittelu antaa nuorille mahdollisuuden oppia tekemistään virheistä, uskovat Aseman Lapset ry:n kouluttaja Julia Saarholm (vas.), Lapin poliisin ylikonstaapeli Pekka Alamommo ja vanhempi konstaapeli Juhana Numminen. Keskellä katusovittelukoulutukseen osallistunut nuorisotyöntekijä Mari Ikonen, etsivän nuorisotyön koordinaattori Riina Koutonen, nuorisotyöntekijät Mikko Voutilainen ja Teemu Pehkonen sekä nuorisotyöntekijä Johanna Nokkanen. Aseman Lapset ry:n hankepäällikkö Heikki Turkka johtaa joukkoa.

Kuva: Jussi Leinonen

Henkilöt vasemmalta: Aseman Lapset ry:n kouluttaja Julia Saarholm, Lapin poliisin ylikonstaapeli Pekka Alamommo ja vanhempi konstaapeli Juhana Numminen, keskellä Popparin nuorisotyöntekijä Mari Ikonen, etsivän nuorisotyön koordinaattori Riina Koutonen, nuorisotyöntekijät Mikko Voutilainen ja Teemu Pehkonen, edessä nuorisotyöntekijä Johanna Nokkanen ja Aseman Lapset ry:n hankepäällikkö Heikki Turkka.

Kuva: Jussi Leinonen

Jos nuoret häiriköivät kauppakeskuksessa, paikalle soitetaan poliisi. Rovaniemellä poliisi voi pian ottaa mukaan asian selvittelyyn nuorisotyöntekijän, joka on kouluttautunut katusovittelijaksi.

Seitsemän katusovittelijan kouluttamisesta ovat vastanneet Aseman Lapset ry:ssä Katusovittelu-hankkeen kouluttaja Julia Saarholm ja hankepäällikkö Heikki Turkka.

Turkan mukaan nuorten väliset konfliktit eivät ole kasvaneet, mutta sosiaalinen media aiheuttaa sen, että ne kasvavat helposti kokoaan suuremmiksi.

– Rikostilastot ovat ylipäätään koko ajan paremman näköisiä, mutta ihmisten turvallisuudentunne ei silti kasva. Asioista kirjoitetaan nykyisin niin nopeasti ja isosti, että ihmiset hätääntyvät ja painavat paniikkinappulaa vaikka parempi olisi ottaa rauhallisesti.

Turkan mukaan aikuisten pitäisi muistaa, millaista on olla nuori ja tehdä virheitä.

– Nuoret ovat aina hölmöilleet. Samalla tavalla olemme hölmöilleet me, jotka emme enää ole nuoria, Turkka sanoo.

Konfliktit syntyvät kouluissa ja kauppakeskuksissa, siellä missä nuoret aikaansa viettävät.

– Missä on nuoria, siellä tapahtuu. Väkivallanteoista puolet on kostoja, joten sovittelun avulla on mahdollista ennaltaehkäistä konflikteja ja vähentää jengiytymistä, Turkka sanoo.

Turkan mukaan olisi tärkeää, että nuorten asioiden käsittelyä nopeutettaisiin. Nuorten aikakäsitys on erilainen kuin aikuisilla.

– Katusovittelu pyritään järjestämään mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. Tilanteen selvittäminen voi katkaista huonon kierteen.

Sovittelunohjaajat ja vapaaehtoiset kertovat sovittelun osapuolille mahdollisista tukipalveluista. Katusovittelijan lisäarvo on se, että hän myös tarvittaessa saattaa nuoren ja tämän perheen tarvittavien jatkopalveluiden pariin.

Lapin poliisilaitoksen ylikonstaapeli Pekka Alamommo kertoo, että poliisilla on suuri luottamus katusovittelutoimintaan.

– Sovittelussa mennään syvälle tapahtumiin ja samastutaan toisen kokemukseen, minkä takia uusimisriski pienenee.

Sovittelu tapahtuu nuoren, asianomistajan, nuoren huoltajien sekä puolueettoman sovittelijan yhteisessä neuvottelussa esimerkiksi koulun, poliisin tai nuorisopalveluiden tiloissa. Sekä nuoren että huoltajien suostumus tarvitaan katusovittelun käynnistämiseksi.

Tavoitteena ei ole nuoren rankaiseminen vaan kasvattaminen.

– Meidän pitää erottaa teko ja tekijä. Teko on voinut olla tosi tyhmä, mutta teon tehnyt ihminen ei silti ole, sanoo Turkka.

Sovittelijoina toimivat ammattikasvattajat yhdessä sovittelutoimistojen kanssa. Korvaustavan pitää olla nuoren ikätasolle sopiva, esimerkiksi työkorvaus, käyttäytymissopimus tai rahallinen korvaus.

Mikään helppo tie sovittelu ei nuorelle ole, vaikka niin usein luullaan.

– Sovittelussa nuori joutuu kohtaamaan sen, kelle on tehnyt vääryyttä. Se ei tosiaankaan ole nuorelle helppoa, sanoo koulutukseen osallistunut nuorisotyöntekijä Mari Ikonen.

Katusovittelun taustalla on restoratiivisen eli korjaavan oikeuden käsitys.

– Konfliktia ei "varasteta" ja viedä oikeudelle, vaan se palautetaan siinä osallisina oleville henkilöille ja heidän on ratkaistava se itse, selittää Turkka.

Julia Saarholmin mukaan sovittelu on erittäin tuloksellista toimintaa.

– Tilastojen mukaan vain muutama prosentti oikeuden määräämistä vahingonkorvauksista maksetaan, mutta sovittelussa korvauksista toteutuu yli 80 prosenttia.

Nuorisotyö palaa Korkalovaaraan

Rovaniemen Korkalovaarassa alkaa maanantaina nuorisotyön kokeilu, joka kestää vuoden loppuun saakka.

– Kyseessä on niin sanottu seinätön nuorisotila -toiminta, jossa jalkaudumme sinne missä nuoret alueella ovat, kertoo Rovaniemen kaupungin nuoriso-ohjaaja Johanna Nokkanen.

Korkalovaarassa ei tällä hetkellä ole nuorisotilaa, sillä Vaaranlammen koululla sijaitseva nuorisotila Hilla on suljettu toistaiseksi sisäilmaongelmien vuoksi.

Nyt alkava nuorten toiminta on suunnattu Korkalovaaran yläkoululaisille, joilta puuttuu omalla asuinalueella tekemistä.

– Tälle toiminnalle on kova tarve. On tosi hienoa, että saamme käyttää toimintaan koulun tiloja ja muitakin kaupungin tiloja, sanoo Nokkanen.

Toiminnan ydin on se, että nuoret pääsevät tekemään asioita yhdessä niin, että paikalla on aikuinen.

– Kysymme nuorilta, millaista tekemistä he toivoisivat koulupäivän aikana ja sen jälkeen. Nuoret ideoivat aktiviteetteja, ja me pyrimme toiveet parhaamme mukaan toteuttamaan.

Toimintaa pyörittää Nokkasen lisäksi nuoriso-ohjaaja Mikko Voutilainen. Molemmat ovat nyt käyneet myös katusovittelijakoulutuksen.

Edit. 30.3. klo 10.55: Muokattu kohtaa, jossa kerrotaan palveluihin ohjaamisesta.