Pelkosenniemen kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Kankaanranta kirjoittaa (LK 27.2) valitusherkässä kunnassa lainvoimaisuuden odotuksen johtavan siihen, ettei hallinto pääse käynnistymään. Hänestä poliittista valtaa käyttävien tarkoituksena ei siis ole lakien ja hyvän hallintotavan noudattaminen.
Tämä on huono asia kunnalliselle päätöksenteolle. Jos haluaa, ettei päätöksistä valiteta, siihen on helppo ratkaisu: lakien ja hyvän hallintotavan ymmärtäminen ja noudattaminen.
Osoitus vääristyneen päätöksentekokulttuurin pesiytymisestä kuntaan on valtuutettujen ja valittajien syyllistäminen kunnan toimesta. Kunnanhallituksen kokouslistalla oli 29.2. kaksi pykälää, joissa kyseenalaistettiin valittajien toiminta. Kokouksessa keskusteltiin myös valitusten vaikutusten tieteellisestä tutkimuksesta.
Valtuutettu Markku Kallio (kesk.) on tehnyt laadukkaita ja perusteltuja valituksia. Niillä on kumottu useita lainvastaisia päätöksiä. Yksi valitus koski hyvinvointijohtajan virkavaalia. Kallio osoitti, että valintaprosessissa oli vakavia puutteita. Myös hallinto-oikeus totesi saman.
Hallitus päätti, että Kallion on annettava kuntalain mukainen selitys siitä, miksi hän kiusaa vt. hyvinvointijohtajaa. Kyseessä on kunnan toiminnan kriittinen tarkastelu, ei hv-johtajan. Kalliota maalitetaan kunnanjohtajan ja -hallituksen toimesta. Toimiiko kunta valtuutetun perustuslaissa suojattujen oikeuksien puolesta? Kunta ei noudata vetoomuksia, joita se itse esittää ympäri Itä-Lappia.
Perustuslain mukaan kansalaisella on sananvapaus. Valtuutetulla on mielipiteen ilmaisun vapaus ja oikeus esittää epäkohtia. Se on myös keskeinen velvollisuus länsimaisen demokratian kannalta. Kun päätöksenteko menee pienen virkahenkilö- ja poliitikkojohdon sisäpiiriin, vapauden vahtikoirilla on erityinen tehtävä. Sellaiseksi katsotaan myös tutkiva journalismi ja vapaa tiedonvälitys ilman ennakkosensuuria.
Keskusta päätti olla allekirjoittamatta valtuustosopimusta, koska siihen ei suostuttu lisäämään lakien ja hyvän hallintotavan noudattamista. Paikkoja jaettaessa ryhmämme jätettiin ilman keskeisiä poliittisia paikkoja. Tämäkö on demokratiaa?
Ainoa vaihtoehto yhteistyön aloittamiseksi on kunnan päätöksenteon tervehdyttäminen ja aitojen tekojen tekeminen kuntalaisten ja demokratian hyväksi. Tämän olisi voinut aloittaa presidentin virkaanastujaispäivänä nostamalla Suomen lippu salkoon. Kunnanviraston lipputanko oli tyhjä. Lippu loisti poissaolollaan virallisena liputuspäivänä, jolloin Suomi sai uuden presidentin.