Olemme poistumassa lauantai-iltana kaverini luota yön selkään. Takkia päälle kiskoessa ja viiniä hörppiessä katsahdan seuralaiseni nelijalkaiseen, joka odottaa ulko-ovella lenkkeilyä.
Ystäväni lohduttaa koiraa.
– Ei enää kauaa, kun pappa tulee hakemaan sinut hoitoon.
Tilanne on hellyyttävä. Seuralaiseni isä auttaa häntä päivittäin arkisissa askareissa. Vie lemmikkiä ulos, imuroi kysymättä käydessään ja antaa isällisiä neuvoja yhden soiton päässä.