Rovaniemellä ollaan ennen uutta valtuustoa tekemässä uimahallipäätöstä (LK 7.5.). Enontekiö otti aikalisän kunnanjohtajavalinnassa. Miksi halliasiassa pidetään kiirettä? Onko uusilla valtuutetuilla uudet ajatukset?
Uimahalli ei ole vain rakennus, jonka kaavoituksessa voi sovittaa eri paikkoihin. Ehdotuksissa 50 metrin allasosasto oheistoimintoineen on ”paikoitettu” mihin tahansa, jos sen toiminta-alue mitataan pelkkänä rakennuskompleksina. Kaavoituksessa pitää toiminnoille ja kulkemiselle varata riittävästi tilaa. Keskeistä on turvallisuus, saavutettavuus ja ympäristövaikutukset.
Hallin ympäristön tulee olla hyvin valaistu ja suunniteltu siten, että liikkuminen on turvallista kaikille käyttäjille. Lisääntyykö ydinkeskustan viihtyisyys, esteettisyys ja ympäristön kauneus?Entä maisemanäkyvyys?
Uimahallin ympäristöön kannattaa suunnitella monipuolisia ulkoliikuntamahdollisuuksia, jotka tukevat sekä kuntoilua että virkistystä. Voiko ennen uimaan ja saunaan menoa tehdä lähimaastossa juoksu- tai hiihtolenkin?
Hallin tulee olla helposti saavutettavissa niin pyörällä, julkisilla liikennevälineillä kuin autolla. Muutetaanko bussireititystä, jotta moni kauempana asuva sinne helposti pääsee? Otetaanko riittävästi huomioon alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt? Onko riittävästi paikoituspaikkoja kauempaa tuleville?
Kun niiden tarve määräytyy asemakaavan ja rakennuslupavaatimusten mukaan vasta suunnittelun myöhemmissä vaiheissa, suuri epäkohta piilee siinä, etteivät paikat riitä edes normaaliin käyttöön. Entä suuret tapahtumat, joita siellä järjestetään? Nyt kaupungilla ei ole julkisesti saatavilla uimahallihankkeen tarkkoja pysäköintipaikkavaatimuksia.
Uimahallin rakentamisessa ja ylläpidossa on tärkeää huomioida energiatehokkuus, vedenkulutus ja jätehuolto. Kestävä rakentaminen, ympäristöystävälliset materiaalit ja yhteisrakentaminen vähentävät hallin ekologista jalanjälkeä. Suomi kuluttaa Euroopassa eniten rakennusmateriaalia asukaslukuun suhteutettuna. Veikkaan että Rovaniemi on kärjessä, jos olemassa olevaa ei osata hyödyntää.
Rovaniemi on tunnettu keskittämisen mestaroinnista ja siitä, kuinka rakentamisella on tuhottu monta liikuntapaikkaa niitä korvaavia paikkoja miettimättä. Tunnetuimmat ovat Lapinaukea ja Rinteen kenttä Korkalovaarassa. Perusteina oli vajaakäyttö mainitsematta sitä, miten niiden kehittäminen oli laiminlyöty. Ehkä tarkoituksella, joka sitten pyhitti keinot.
Intomieliset kaavoittajat ovat tuhonneet myös talviuintimahdollisuudet. Voisiko talviuintipaikka olla osana uimahallipalvelua?