Tulipalot: Ro­va­nie­men Kar­von­ran­nas­sa paloi oma­ko­ti­ta­lon sau­nas­sa – yksi savua hen­git­tä­nyt jat­ko­hoi­toon

Lakko: Työ­tais­te­lu kes­keyt­tää ju­na­lii­ken­teen ensi tors­tai­na vuo­ro­kau­den ajaksi, lakko ei koske Poh­jois-Suo­men hen­ki­lö­yö­ju­na­lii­ken­net­tä

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Miksi vi­ro­lai­sel­la isäl­lä­ni on suo­ma­lai­nen nimi, ih­met­te­li Oulun yli­opis­ton tutkija Min­na-Kert­tu Kekki, 31 – alkoi sa­la­po­lii­si­työ, joka mul­lis­ti koko hänen elä­män­sä

Inkeriläisyys on elettyä elämää usealle suomalaiselle, muttei siitä huolimatta ole niin yleisesti tunnettu ihmisryhmä kuin syytä olisi. Oulun yliopiston tuore tutkimus keräsi suomeninkeriläisten kokemuksia ja muistoja.

Milena Sopanen
26.07.2023 19:30
Inkeriläiset
Minna-Kerttu Kekki toivoo, että inkeriläisyys olisi yleisesti tuttu asia, jotta sitä ei tarvitsisi aina selittää uusille ihmisille. Hänen virolais-inkeriläisen mumminsa muistelmat vainon ajoilta ilmestyivät viime vuonna. Kuvassa teos Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri (2022, Vastapaino).
Minna-Kerttu Kekki toivoo, että inkeriläisyys olisi yleisesti tuttu asia, jotta sitä ei tarvitsisi aina selittää uusille ihmisille. Hänen virolais-inkeriläisen mumminsa muistelmat vainon ajoilta ilmestyivät viime vuonna. Kuvassa teos Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri (2022, Vastapaino).
Kuva: Mauri Ratilainen

– Tavallaan toivoisin, että tästä ei tarvitsisi enää puhua.

Minna-Kerttu Kekki vastaa puheluun kiireisestä kahvilasta Tallinnan keskustassa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Inkeriläiset Vainot Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta Kulttuuri Oulun yliopisto Tutkimushankkeet Muuttoliike Stalinin vainot