Odotamme kärsivällisesti, että Erdogan viimein suostuu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Turkin presidentin esittämät syyt olla hyväksymättä ihmetyttävät, koska välillä niitä on vähän ja välillä ne hiertävät pahasti. Logiikka ontuu.
Turkki ylläpitää hyviä suhteita Venäjään, joka käy raakaa sotaa naapuriaan vastaan. Turkki pitäytyy irti lännen pakotteista. Erdogan tapaa Venäjän presidentin useita kertoja Ukrainan sodan aikana. Meille syötetään uskottavaa satua, jossa Turkki pyrkii auttamaan muuta maailmaa viljan ja energian saamisessa. Ystävällisen maan vastausta kannattaa odotella rauhassa, vaikka sodan ratkaisua ei näy.
Usein tähdennetään, että haemme Natoon yhtä jalkaa, Suomi ja Ruotsi. Molemmat on hyväksyttävä, muutoin Suomi jää odottamaan.
Käy niin, että kymmenien vuosien jälkeen tuskaillaan kun silloin 2020 -luvulla ei menty Natoon, vaan jäätiin auttamaan naapuria maaliviivalle.