Ostin tunnetun saksalaismerkkisen henkilöauton, jossa oli valmiiksi asennettu navigaattori ja runsaasti erilaisia nippeleitä ja nappeleita. Käyttöönottovaiheessa havaitsin, että navigaattorin kartat ja tekstitys oli suomeksi, mutta ääni ei millään suostunut puhumaan suomea. Englantia ja kaikkia muita kieliä kylläkin, eestistä lähtien.
Kirjallinen yhteydenotto auton valmistajaan paljasti, ettei suomalainen auton maahantuoja ole vaatinut suomenkielistä puheohjausta, joten ”nichts zu tun”.
Auton maahantuojan edustajalta ei tullut vastausta suomen puuttumiseen, mutta autoliikkeen myyjä selitti, että Suomessa on niin paljon murteita, ettei valmistaja tiedä, minkä niistä valitsisi puheohjauksen ääneksi. Selitys on varsin luova jopa alan ammattilaiselle, mutta se ei pitkälle kanna, koska myös Ruotsin ja Suomenkin ruotsissa, kuten kaikissa muissakin kielissä on paljon murteita. Koska Ruotsin kirjakieli sopii navigaattorin puheohjaukseen Ruotsissa, minkä logiikan mukaan Suomen kirjakieli ei sopisi samaan käyttöön Suomessa?
Suomea puhuvan äänen jälkiasennuksen kerrottiin olevan mahdollista. Hinta-arvio pyörii 2 000 eurossa. Valmiiksi asennettuna se tuskin nostaisi saman verran auton hintaa. Auton maahantuoja säästää tässä väärässä paikassa tai ei välitä asiakkaan turvallisuudesta, koska puolet suomalaisista ei osaa englantia ja toisesta puoliskosta puolet osaa sitä huonosti.
Suomeen tuoduilta tavaroilta on vaadittu suomenkieliset käyttöohjeet ja opastus, koska englanti ei ole Suomessa virallinen kieli. Vaatimus on toteutunut varsin hyvin lukuun ottamatta muutamia auton maahantuojia, koska autot menevät ilman niitäkin kaupaksi. Navigointi karttojen avulla vieraassa ympäristössä heikentää keskittymistä ajamiseen ja lisää kolaririskiä entisestään.