Mikrot maail­mal­le

– Mikroyritysten taloudellista merkitystä ja kasvupotentiaalia ei ole tähän mennessä huomioitu riittävästi, toteaa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan suunnittelija Katja Lindholm.

Toteama ei ole tuulesta temmattu, sillä vuosina 2001-2015 noin 47 % yritysten nettotyöpaikkalisäyksestä syntyi mikroyrityksiin ja OECD:n 2015 julkaistun raportin mukaan Suomen kaikista yrityksistä 63 % on yksinyrittäjiä. Lapin tasolla jopa 96,5 % kaikista yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Kyseisen raportin mukaan suomalaisen viennin painopiste on kuitenkin suurissa yrityksissä: Suomen viennistä vain 3 % tapahtuu mikroyritysten toimesta. Vastaava osuus Ruotsissa on 11 %.

Kuitenkin uusia työpaikkoja tulee nimenomaan mikroyrityksiin.

– Lapin mikroyritysten kasvu- ja vientipotentiaali tulisi ottaa täysimääräisesti käyttöön, kommentoi Lapin yliopiston kehittämispäällikkö Raimo Jänkälä.

Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistävät toimenpiteet on Suomessa tähän saakka kohdistettu pääasiassa mikroyrityksiä suurempiin yrityksiin. Näin ollen uutta tietoa, uusia toimintamalleja ja uusia tekoja tarvitaan erityisesti mikroyrityksissä.

– Suomessa on vielä tyypillistä kehittää tuotteet ja palvelut ensin valmiiksi ennen kuin niitä uskalletaan lähteä myymään. Ajan hengen mukaista on kuitenkin päästä mahdollisimman nopeasti ja pienillä kustannuksilla tekemään kokeiluja tuotteella potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Näin voitetaan aikaa ja saadaan tuloksena markkinoille kelpaavia laadukkaita tuotteita ja palveluita, jatkaa Jänkälä.

Lapin yliopisto yhdessä Oulun yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun, Kemin Digipolis Oy:n ja Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa ovat ottaneet tästä mikroyritysten tarpeesta kopin ja lähteneet käynnistämään yritysten kasvuverkostoa, joka huomioi mikroyritysten haasteet sekä potentiaalin.

Oulun yliopiston mikroyrittäjyyden tutkimusjohtajan Matti Muhosen mukaan erityisesti Rovaniemen Kehityksen Juha Seppälän ja Digipoliksen Kimmo Heikan roolit hankevalmistelussa ja yritysverkostojensa hyödyntämisessä maantieteellisesti laajalla alueella yhteistyössä oppilaitosten kanssa on ollut merkittävää. Projektin käynnistämiseen on myös haettu rahoitusta Euroopan Unionin rakennerahastosta.

Kasvuverkoston ideana on tarjota paitsi asiantuntijaohjausta myös mikroyritysten osaamiseen perustuvaa tiedon jakamista liiketoiminnan kasvun ja kehityksen aikaansaamiseksi.

– Yritykset varmistavat kasvunsa verkostoissa. Tässä on iso puute Suomessa, sillä täällä yritetään monesti liian yksin, toteaa Muhos.

Kommentti: Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä

Suomen talouskasvu käynnistyi vihdoin vuoden 2015 alussa. Tuskamme ei ole kuitenkaan ohi, sillä vienti ei edelleenkään vedä. Suomen talous ei piristy riittävästi pelkästään ikääntyvän väestön kulutuksella. Jostain on saatava lisää kysyntää, jonka synnyttämiseen tarvitsemme entistä vahvemmin pk-yritysten vientiponnistuksia.

Vientiä tarvitaan, koska lähiajan kysyntänäkymiä kotimaassa varjostavat ikääntymisen lisäksi myös inflaation kiihtyminen ja kilpailukykysopimuksen myötä nollassa pidettävät palkankorotukset. Kun julkinen talouskin säästää, yhteensä 80 % bruttokansantuotteestamme ei paljoa kasva tänä vuonna.

Investoinnit ovat käynnistyneet, mutta nekään eivät jaksa kasvaa enää pitkään ilman paranevia kysyntänäkymiä. Puolet investoinneista on rakentamista, jonka kasvu seuraa kotimaista ostovoimaa. Toinen puolikas investoinneista koostuu toisaalta koneista ja laitteista ja toisaalta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta (T&K). Kone- ja laiteinvestoinnit ovat kokeneet pyrähdyksen muutaman suuren investoinnin, kuten Äänekosken, ansiosta. Kasvun jatkuminen edellyttää uusia avauksia.

Onneksi maailmantaloudesta kuuluu parempaa. Maailmankauppa ja teollisuustuotanto ovat piristymässä. Jos Suomella on vielä kilpailukykyä, teollisuuden välituotteisiin ja investointitavaroihin erikoistuneella viennillämme pitäisi olla mahdollisuuksia kompensoida hyytyvää kasvua kotimaisessa kysynnässä.

Lisävienti myös antaisi pontta kone- ja laiteinvestointien jatkumiselle. Vielä viennin vedosta ei ole kuitenkaan näyttöä, ja tällä hetkellä ulkomaankauppa kokonaisuudessaan alentaa elintasoamme – tuonti on vientiä suurempaa.

Maailmantalouden kysynnän ohella Suomen on myös parannettava kilpailukykyään. Se paranee joko palkkojen ja muiden kustannusten nousua rajaamalla tai uusia tuotteita ja prosesseja kehittämällä.

Nordean tutkimusosaston pääekonomisti Aki Kangasharju.

Uuden kehittäminen on kuitenkin vastatuulessa, sillä T&K-investoinnit edelleen vähenevät. Tämä trendi on käännettävä.

Uutta voidaan kehittää niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä. Vaikka suurilla on enemmän resursseja, niillä on myös olemassa oleva markkinaosuus puolustettavana ja oma yrityksen perintö kahlitsemassa ajatuksia. Siksi taloushistoria pystyy sanomaan, että pienet yritykset pystyvät tuomaan useammin kokonaan uudenlaista ajattelua markkinoille.

Tämä pk-sektorin suuri potentiaali tarvitsee myös ulkopuolista tukea. Koska omat resurssit ovat rajalliset, koko yhteiskunta hyötyy pk-yritysten saamasta tuesta uusien ideoiden vientiponnisteluihin.

Tekes panostaa pieniin uusiin yrityksiin, pääomasijoittajat panostavat vähän pidemmälle ehtineisiin ja Team Finland auttaa kaikenkokoisia yrityksiä vientiponnisteluissaan. Suomi nousee yritysten ja niitä palvelevien organisaatioiden yhteistyöllä.

Aki Kangasharju – Nordean tutkimusosaston pääekonomisti