Mikä tekee työ­pai­kas­ta hyvän? Lapin par­hais­sa työ­pai­kois­sa vastaus löytyi ta­val­li­ses­ta arjesta

Lapin paras työpaikka -kilpailun Keskisuurten työpaikkojen, 50–249 työntekijää, sarjan voitti Snowhotel Family.

Kuva: Snowhotel Family

Mikä tekee työpaikasta hyvän? Lapin parhaissa työpaikoissa vastaus löytyi tavallisesta arjesta

Kotihoitoa, matkailua ja koulutusta – Lapin parhaiksi valitut työpaikat ovat keskenään hyvin erilaisia. Silti työntekijöiden kokemuksissa toistuivat samat asiat: luottamus, avoimuus, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja tunne siitä, että ihmisestä välitetään. Hyvä työarki voi olla myös yksi Lapin pitovoiman avaimista.

Millainen on aidosti hyvä työpaikka?

Vastausta etsittiin ensimmäistä kertaa järjestetyssä Lapin paras työpaikka -kilpailussa. Kilpailuun tuli kymmeniä hakemuksia eri puolilta Lappia. Lisäksi ihmiset ilmiantoivat parikymmentä hyvänä pitämäänsä työnantajaa.

Mukana oli pieniä yrityksiä ja suuria organisaatioita, yksityisiä ja julkisia työnantajia sekä hyvin erilaisia toimialoja.

Eroista huolimatta vahvimpien työpaikkojen arjesta löytyi paljon samaa. Työntekijät puhuivat luottamuksesta, avoimuudesta, arvostuksesta, yhdessä tekemisestä ja auttamisesta. He kokivat voivansa kysyä apua ja vaikuttaa omaan työhönsä.

Työnantajan puheet testattiin työntekijöillä

Kilpailussa ei arvioitu vain sitä, millaisen kuvantyönantaja antaa itsestään.

Hakemusten perusteella valituille semifinalisteille tehtiin henkilöstökysely. Finalistien työpaikoilla raati haastatteli johtoa ja henkilöstöä.

Näin voitiin verrata työnantajan kertomaa työntekijöiden kokemuksiin ja työpaikkavierailujen havaintoihin. Vahvimmissa työpaikoissa ne vastasivat toisiaan.

– Voittajatyöpaikoissa välittäminen näkyy hyvin konkreettisesti arjessa. Esimerkiksi työntekijä voi aidosti vaikuttaa omaan työhön sekä työpaikan kehittämiseen ja johtoasemassa olevia on helppo lähestyä, raadin työskentelyyn osallistunut Lapin kauppakamarin viestinnän asiantuntija Milla Karjalainen sanoo.

Hyvä johtaja on lähellä arkea

Hyvä johtaminen nousi kilpailussa lähes jokaisen vahvan työpaikan perustaksi. Johtoa ja esihenkilöitä oli helppo lähestyä, työntekijöiden mielipiteitä kysyttiin ja päätöksistä puhuttiin avoimesti.

Luottamus näkyi myös vastuuna ja vapautena vaikuttaa omaan työhön.

Suuressa organisaatiossa läheinen johtaminen voi olla vaikeampaa kuin pienessä työyhteisössä. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappiassa työskentelee yli 250 henkilöä eri tehtävissä ja toimipaikoissa. Silti henkilöstön kokemuksissa toistuivat avoimuus, luottamus ja arvostus.

Suurten, vähintään 250 työntekijän, työpaikkojen sarjan voittajana palkittiin Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

Kuva: Lapin kauppakamari

Myös raati kiinnitti vierailullaan huomiota matalaan hierarkiaan. Suuri organisaatio tuntui ihmisen kokoiselta, eivätkä tittelit määrittäneet ihmisten välisiä suhteita. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia palkittiin Lapin parhaana työpaikkana Suuret –sarjassa.

Lappialle kilpailu toi tunnustuksen lisäksi tietoa siitä, missä on vielä parannettavaa.

– Vaikka olemme panostaneet henkilöstömme hyvinvointiin pitkään, voitto oli silti yllätys. Saimme paljon arvokasta tietoa kehittämiskohteista, jotka vievät strategiaamme eteenpäin, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kuntayhtymäjohtaja ja rehtori Virpi Lilja kertoo.

Yhteisöllisyys joutuu testiin, kun yritys kasvaa

Kasvu on työyhteisölle koetinkivi. Uusia ihmisiä tulee taloon, tehtävät muuttuvat ja kiire lisääntyy. Matkailualalla päälle tulevat vielä voimakkaat sesongit. Kilpailun tulosten perusteella haastavissakin olosuhteissa organisaatiot voivat olla hyviä työnantajia.

Snowhotel Family on elänyt tällaisen muutoksen keskellä. Silti keskisuurten työpaikkojen sarjan voittaneen yrityksen henkilöstö kuvasi työpaikkaansa yhteisölliseksi.

Työntekijöiden kokemuksissa korostuivat luottamus, matala hierarkia ja toisista välittäminen. Merkittävää oli myös se, että johdon käsitys työpaikan kulttuurista vastasi henkilöstön kokemuksia.

Snowhotel Familyn yrittäjä Heidi Haavikko jakaa kilpailun kunnian työntekijöille.

– Hyvä, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota ja hyvät työpaikat saavat näkyvyyttä. Olemme tosi ylpeitä meidän työyhteisöstä ja tämä palkinto on heille.

Kasvun ja yhteisöllisyyden yhdistäminen näkyi kilpailussa laajemminkin. Apukka Resort sai kilpailun erityismaininnan siitä, miten vahva ja yhteisöllinen työpaikkakulttuuri on säilynyt yrityksen nopean kasvun aikana.

Kilpailun vuoden 2026 teemana ollut yhteisöllisyys ei parhaissa työpaikoissa tarkoittanut ensisijaisesti yhteisiä juhlia tai virkistyspäiviä. Yhteisöllisyys merkitsi paljon arkisempaa: kollegaa autetaan kiireessä, osaamista jaetaan ja uusi työntekijä otetaan mukaan porukkaan.

Hyvinvointi tehdään työpäivän aikana

Lapin paras työpaikka -kilpailussa menestyneillä työpaikoilla oli käytössä liikunta- ja kulttuurietuja, työterveyshuoltoa, koulutusta ja yhteisiä tapahtumia. Etujen määrää tärkeämmäksi nousi kuitenkin työntekijän kokemus arjesta: voiko omaan työhön vaikuttaa, huomaako esihenkilö kuormituksen, kuunnellaanko työntekijää ja johtaako palaute muutoksiin.

Pienten, 3–49 työntekijän sarjan voittaneessa kemijärveläisessä Kotihoito Ulpukassa yksi konkreettinen esimerkki henkilöstön hyvinvoinnin huomioimisessa on kiireettömyys.

Kiireettömyys kuuluu yrityksen arvoihin, ja työntekijät kokivat pystyvänsä toteuttamaan sitä työssään. Työtä kehitetään yhdessä henkilöstön, esihenkilöiden ja johdon kanssa.

– Meille on tärkeää osoittaa, että sotealalla voidaan tehdä yhteisöllistä ja työhyvinvointia tukevaa työtä hyvässä työyhteisössä, Kotihoito Ulpukan toimitusjohtaja Karoliina Gröötilä sanoo.

Lapin parhaana pienenä työpaikkana, 3–49 työntekijää, palkittiin Kotihoito Ulpukka.

Kuva: Kotihoito Ulpukka

Hyvä työpaikka uskaltaa nähdä myös puutteensa

Yksi kilpailun kiinnostavista havainnoista oli, etteivät vahvimmat työpaikat kuvanneet itseään valmiiksi.

Sekä hakemuksissa että haastatteluissa tunnistettiin avoimesti kehittämiskohteita, kuten sisäisen viestinnän parantamista, esihenkilötyön kehittämistä, työtilojen uudistamista tai henkilöstön kohtaamisten lisäämistä. Kehittämisestä puhuttiin myönteisesti ja pitkäjänteisesti.

Hyvä työpaikka ei kilpailun perusteella olekaan työpaikka, jossa kaikki on valmista. Olennaisempaa on halu tietää, mikä ei vielä toimi, ja tehdä asialle jotain.

Työyhteisö voi vahvistaa halua jäädä Lappiin

Kun kilpailun havaintoja katsoo kokonaisuutena, vahvoja työpaikkoja yhdistävät varsin tutut asiat.

Johtaminen perustuu luottamukseen. Keskustelu on avointa ja hierarkia matala. Työntekijä pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä. Työkaveria autetaan. Arvostus näkyy kohtaamisissa. Henkilöstö pääsee mukaan kehittämiseen.

Yksinkertaisilta kuulostavien asioiden pitää kuitenkin toteutua myös kiireessä ja muutoksissa.

Siksi hyvillä työpaikoilla on merkitystä myös Lapin pitovoimalle. Työ on iso osa ihmisen arkea ja kokemusta siitä, kuuluuko hän johonkin.

Kun työpaikalla viihtyy, tulee kuulluksi ja kokee olevansa tärkeä osa yhteisöä, on yksi hyvä syy enemmän rakentaa elämäänsä Lapissa.