Lapin Kansa live: RoPS:n naiset koh­taa­vat FC Uni­te­din, katso suora lähetys kello 13

kolumni: Milloin verinen his­to­ria muuttuu mu­ka­vak­si sa­duk­si?

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Kolumni

Miepä sanon: Tunnin ja vartin ter­veys­kyl­py pi­ha­sau­nas­sa – sen jälkeen polkua pitkin sau­na­kah­vil­le

Miepä sanon on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnipalsta, jolla kirjoittaa tällä viikolla Juhani Pöykkö. Hän on rovaniemeläinen saunan ja vaskiseitsikon harrastaja. Arkistokuvassa hänen takanaan on Pöykkölän kotiseutumuseon sauna.
Miepä sanon on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnipalsta, jolla kirjoittaa tällä viikolla Juhani Pöykkö. Hän on rovaniemeläinen saunan ja vaskiseitsikon harrastaja. Arkistokuvassa hänen takanaan on Pöykkölän kotiseutumuseon sauna.
Kuva: Anni Happonen

Suomessa lienee 3,2–3,3 miljoonaa saunaa. Miljoona niistä on huonoja, liian pieniä koppeja.

Suuria saunamaita ovat Suomen lisäksi ainakin Japani, Saksa ja Venäjä. Japanilaisturistien kerrotaan haluavan joskus saunaan suoraan lentokoneesta jo ennen kirjautumista hotelliin.

Savusauna-ajan jälkeen ennen sähkösaunoja suomalaiset lämmittivät kerta- ja jatkuvalämmitteisiä kiukaita. Lapsuudestani muistan kertalämmitteisen saunan lämpötilan olleen enintään 65 astetta.

Isäni kodissa Saarenkylän Pöykkö-Halvarissa siirryttiin jatkuvalämmitteiseen kiukaaseen 1970-luvulla. Ennakkoluulot olivat kovia: yksi sedistäni piti uusia kiukaita "halkohelvetteinä". Sauna lämmitettiin tuolloin kerran viikossa, lauantaisin. Poikkeuksina olivat heinänteko- ja puintiajat.

Itse lämmitän pienen ulkosaunani jatkuvalämmitteistä puukiuasta kahdesti viikossa, keskiviikkona ja lauantaina. Piippu kohoaa noin seitsemän ja puolen metrin korkeuteen, joten savu ei kiusaa naapureita. Se haihtuu "bittiavaruuteen".

Saunani on 1950-luvun puolivälissä rakennetun navettarakennuksen toisessa päädyssä. Tämän pikkusaunan takaa löytyy entiseen karjakeittiöön 1980-luvulla rakennettu suurempi sauna, jossa on kertalämmitteinen kiuas.

Savusaunaa voin lämmittää Pikku-Venejärvellä, joka sijaitsee Niesin tien varressa Tiaisessa. Se on alkujaan Lapin Kansan entisen päätoimittajan Martti Suontilan.

"En heitä löylyä, vaan valutan kuumaa vettä pitkävartisella kauhalla tasaisesti kiukaalle."

Saunailtani alkaa veden kuumentamisella padassa. Samalla saunan lämpötila kohoaa, ja kylmään kiukaaseen voi turvallisesti virittää tulen. Myös lattiakaivon sulatus talvisin tulee muistaa.

Saunapuina poltan kuivaa koivua, kosteusprosentti noin 15.

Alan kylpeä lämmön kohottua 60 asteeseen. Alkupesu ja lauteille unohtamatta pellavaista laudeliinaa. Lämpöä on jo 70 astetta.

En heitä löylyä, vaan valutan kuumaa vettä pitkävartisella kauhalla tasaisesti kiukaalle.

Jäähdyttelyjen ja kylpemisen välissä suosin saunajuomana raikasta vettä tai vähäsuolaista kivennäisvettä.

Lämpötilan kohottua 80 asteeseen en kaada enää löylyvettä kiukaalle, vaan hikoilen ja nautin vain korkeasta lämpötilasta. Hikoilu puhdistaa ihoa suihkuakin tehokkaammin.

Tutkitusti paras saunan lämpötila terveyden kannalta on noin 80 astetta.

Tänä iltana taas tunnin ja vartin kylpemisen jälkeen viileällä vedellä huuhtelu, ja polkua pitkin saunakahville.