Mainos

Met­säs­tys­kau­si alkoi – näin va­kuu­tuk­set tur­vaa­vat har­ras­tus­ta

Syksyn 2020 metsästyskausi on alkanut. Kaikki riistanhoitomaksun maksaneet ovat vakuutettuina LähiTapiolan metsästäjävakuutuksella.

Vesa Konttaniemi metsästää irlanninsetteri Kachin kanssa.
Vesa Konttaniemi metsästää irlanninsetteri Kachin kanssa.

LähiTapiola Lapin edustaja Vesa Konttaniemi on harrastanut metsästystä 25 vuotta. Metsälle hän lähti aikoinaan sukulaisten innoittamana. Nykyään mukana on Irlanninsetteri Kachi.

– Heti kun itsenäisesti sai alkaa kulkemaan, Konttaniemi muistelee metsästyksen aloitusta.

– Seisova lintukoira on ollut metsästyskaverina nyt 15 vuotta. Koiran onnistuminen tarjoaa hienoja hetkiä. Se, kun näkee, kuinka koira tykkää ja nauttii.

Luonnolla ja metsästyksellä on suuri sosiaalinen ja kansanterveydellinen merkitys lappilaisille. Vapaan metsästysoikeuden myötä paikallisilla on vapaa metsästysoikeus kotikunnassaan valtion mailla.

Kuten Konttaniemi, moni päätyy metsästyksen perheen tai lähipiirin kautta. Harrastus kulkee syvällä suvussa. Konttaniemi kannustaa myös uusia ihmisiä metsästysharrastuksen pariin. Metsällä kaikki ovat tasavertaisia.

– Koirien kanssa luonnossa kulkiessa saa ajatukset pois työstä ja arjen rutiineista. Metsästys on sosiaalinen tapahtuma, yhdessä oloa, Konttaniemi kertoo.

Syksyn 2020 metsästyskausi alkoi kyyhkysten metsästyksellä elokuun 10. päivä. Suurpetojahdin alku on puolestaan elokuun 20. päivä ja silloin alkava karhujahti kestää lokakuun loppuun. Karhujahtiin Suomen riistakeskus myöntää poikkeusluvat alueittain ja lupamäärät vaihtelevat alueesta riippuen. Itäisellä poronhoitoalueella karhunkaatolupia myönnettiin tänä vuonna 75 ja läntiselle poronhoitoalueelle 20. Koko Suomeen lupia myönnettiin tänä vuonna yhteensä 289 kappaletta.

Lintumetsällä metsästäjille sattuu tyypillisesti eniten vahinkoja. Hirvijahdeissa vahinkoja sattuu lintumetsää määrällisesti vähemmän, mutta ne ovat toisaalta usein vakavampia. Aseella aiheutettuja metsästysvahinkoja sattuu onneksi varsin vähän, koska metsästyskäytännöt ja tekniset apuvälineet ovat lisääntyneet.

– Ampuma-asevahinkoja ei ole koskaan sattunut paljoa suhteutettuna metsästäjien määrään ja nykyään niitä sattuu vielä vähemmän. Kännykästä kun katsotaan, missä liikutaan, paikat on merkitty ja ampulinjat paremmin tiedossa. Nykyään halutaan myös näkyä. Jos vielä 80-luvulla maastouduttiin, nyt puetaan ihmisille ja koirille hyvin erottuvat, värikkäät liivit, kertoo LähiTapiola Lapin korvausjohtaja Janne Koskela.

– Tapaturmat, kuten liukastumiset, ovat selvästi yleisimpiä metsästysvahinkoja.

Koiralle vastuuvakuutus

Kaikki riistanhoitomaksun maksaneet ovat vakuutettuina LähiTapiolan metsästäjävakuutuksella. Metsästäjävakuutus kattaa metsästyksen ja siihen liittyvän kilpailemisen tai harjoittelun aikaiset tapaturmat, jotka aiheutuvat aseen laukeamisesta.

Koska metsästäjävakuutus kattaa vain aseella aiheutetut vahingot, sen piiriin eivät kuulu muut metsällä sattuneet tapaturmat, kuten jalan nyrjähdykset. Näiden vahinkojen varalta voi metsästäjä vakuuttaa itsensä tapaturmavakuutuksella.

–  Vahingon sattuessa vakuutus korvaa tapaturmasta aiheutuvia lääkärikäyntejä, lääkkeitä, tutkimuksia ja leikkauksia sekä fysioterapiaa, listaa korvausjohtaja Koskela.

Muutoin metsästäjä voi täydentää turvaansa esimerkiksi kotivakuutuksella, joka turvaa metsästäjän irtaimen eli esimerkiksi kaatuessa rikkoutuneen kiväärin kiikarin tai vaikkapa koiran yllä olevat välineet, kuten tutkapannan. Lisäksi tapaturman korvauspiiriä voi laajentaa sairauskuluvakuutuksella.

– Myös koiran vastuuvakuutus ja eläinlääkärikuluvakuutus ovat tärkeitä. Yhdessä ne kattavat koiralle sattuneet vahingot sekä koiran ulkopuolisille aiheuttamia vahinkoja, Koskela muistuttaa.

– Koiran vastuuvakuutus on oikeastaan ehdoton turva. Se myös seuraa koiraa eli on voimassa, vaikka koira olisi esimerkiksi kaverin matkassa metsällä.

Muista nämä säännöt

Suomessa tapahtuu vuosittain metsästysvahinkoja, jossa laukaus osuu tahattomasti ihmiseen tai metsästyskoiraan. Lähes poikkeuksetta vahinko on aiheutunut siitä, että laukaus on ammuttu sektoriin, johon ei olisi pitänyt ampua lainkaan, ampuja ei ole tunnistanut kohdetta tai tiedostanut jahtikaverin tai -koiran sijaintia. Muista siis nämä metsästäjän perussäännöt:

  • Ammu vain, jos täysin varmasti tunnistat ammuttavan kohteen.
  • Ampujan henkilökohtaisen ampumataidon ylläpitäminen tapahtuu vain ampumalla. Siksi ampumaradoilla kannattaa käydä harjoittelemassa.
  • Käsittele asetta aina kuin se olisi ladattu.
  • Metsästäjällä on yksiselitteisesti vastuu jokaisesta ammutusta laukauksesta.
  • Asetta on turvallisinta kuljettaa suojuksessa lataamattomana: Taukopaikalla pidä ase taitettuna tai lukko auki. Laita patruunat aseeseen vasta passipaikalla ja pura patruunat pois aseesta ennen passipaikalta poistumista.
  • Metsästyksen johtajan ohjeiden noudattaminen on tärkeää: passilinjojen suunnittelu ja niiden noudattaminen riistalaukausten yhteydessä.
  • Veneessä on turvallista vain yhden ampua ja toisen soutaa.
  • Promillet veressä ja metsästysaseiden käyttö eivät sovi yhteen. Metsästämisessä on nollatoleranssi alkoholin suhteen.