Uudistettu metsälaki tuli voimaan 2014 alusta. Sitä valmisteltiin huolella laajassa asiantuntijatyöryhmässä ja se oli lausunnolla kaikilla tahoilla, joihin uuden metsälain arveltiin kohdistuvan ja vaikuttavan.
Tärkein metsälain uudistamiseen vaikuttanut tekijä oli se, että yhteiskunnan ja metsänomistajarakenteen muuttumisen myötä haluttiin vaikuttaa metsänomistajan mahdollisuuksiin metsäomaisuutensa käytöstä. Enää ei nähty tarpeelliseksi määritellä lailla puuston iällä tai rinnankorkeusläpimitalla sitä ajankohtaa, milloin metsän voi uudistaa. Uuteen metsälakiin jäi sama metsän uudistamisvelvoite, mikä oli vanhassakin laissa.
Vajaassa kymmenessä vuodessa uusi metsälaki on osoittanut toimivuutensa. Metsän käsittelyssä ei ole tapahtunut muutosta. Metsänomistajat hoitavat metsiään hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Harvennukset tehdään silloin, kun ylitiheys uhkaa nuoren metsän kehittymistä. Metsät uudistetaan, kun kasvu hiipuu ja puuston lahoaminen on suurempaa kuin metsän kasvu. Pääosa metsien uudistamisesta tehdään luontaisesti siemenpuita hyödyntäen.
Viime viikkoina on käyty keskustelua tarpeesta muuttaa metsälakia. Nyt voimassa oleva metsälaki on palvellut hyvin sekä yhteiskuntaa että metsänomistajia ja metsäteollisuutta. Ei ole mitään syytä avata ja muuttaa metsälakia.
Kirjoittaja on Etämetsänomistajien liiton puheenjohtaja ja metsätalousneuvos.