Mitäs tämä nyt on? Koulut ovat sulkeneet ovensa, ja kaupunkilaislapsia on lähetetty pikkuisten matkalaukkujensa kanssa mummolaan Niskavuoreen, Rintamäelle tai Metsolaan. Mitään poikkeusoloihin viittaavaa ei kuitenkaan tapahdu. Elämä jatkuu ihan niin kuin päättyneenä kesänä. Se oli ihana kesä: aurinkoinen ja onnellinen.
Suomalaiset olivat syksyllä 1939 epätietoisia. Liikekannallepanon seurauksena iso osa miehistä oli komennettu itään linnoitustöihin, ja naisia sekä lapsia oli ohjeistettu poistumaan ainakin isoista kaupungeista maalle.
Pääministeri Aimo Cajanderin (kansallinen edistyspuolue, ed.) hallituskaan ei oikein tiennyt mitä tehdä. Se oli kahden vaiheilla. Miten pitkään poikkeuksellisia kieltoja ja kehotuksia oli syytä jatkaa? Pitäisikö opinahjot taas avata? Suomen talouskin näytti vajoavan kuin entisen torpparin hevonen Putkinotkon takaiseen suohon.