Mer­kil­li­nen noi­ta­kaup­pias ja katoava mat­ka­seu­ra­lai­nen –Lapin kum­mi­tus­ta­ri­nat hyy­tä­vät mys­ti­syy­del­lään

Tontut, noidat ja aaveet ovat kautta aikain esiintyneet pohjoisessa tarinankerronnassa. Vasa keräsi neljä jännittävää lappilaista legendaa Halloweenin kunniaksi.

-
Kuva: Kaisa-Reetta Seppänen

Koppelo-ojan mylly

– Juujärvellä sijaitsevan Koppelo-ojan läheisyydessä oli vuosikymmenien ajan mylly, jonka isäntä oli pidetty herrasmies.

Tarinan mukaan myllytupaan astuessaan vierailijat saattoivat kohdata myllytontun, joka kurkisti ovensuusta. Polvenkorkuinen, pitkäpartainen ukko toi hyvää onnea maatalojen pitäjille, jos he olivat mukavia myllyn omistajaa kohtaan.

Joskus tonttu vinkkasi silmäänsä, mikä merkitsi pitkää onnellisuutta ja suotuisia viljavuosia.

Toisessa maailmansodassa saksalaiset räjäyttivät myllyn, eikä myllytonttua ole sen koommin havaittu.

80-vuotias juujärveläinen

-
Kuva: Kaisa-Reetta Seppänen

Kemijärven kuuluisa noita

– 1900-luvun alussa Kemijärvellä kiersi tunnettu kauppias ja noita, jota kutsuttiin Pessin Santeriksi.

Pessin Santeri vieraili lähikylien pirteissä. Kesäisin veneellä ja talvisin kelkalla.

Hän ilmestyi paikalle kutsumatta, eikä kukaan tiennyt, mistä hän oli tullut. Pirtistä lähtiessään Pessin Santeri kielsi ankarasti ketään katsomasta ulos.

Huhuttiin, että hän osaisi lentää, sillä kelkasta ei jäänyt lumeen jälkiä.

Juukoskella soutaessaan Pessin Santerin vene kaatui. Hän pelastautui virrasta karille, jota alettiin tapahtuman johdosta kutsua Pessin Hännäksi.

Huhuttiin, että hän osaisi lentää, sillä kelkasta ei jäänyt lumeen jälkiä.

Pessin Santeri kantoi mukanaan taikapussia, joka kastui onnettomuudessa. Hän vaelsi lähimmälle mökille ja pisti pussin kuivumaan uuninpankolle. Pussi kuitenkin kaatui ja sen sisältö levisi lattialle. Napit ja langanpätkät muuttuivat silmänräpäyksessä luiksi ja käärmeenpäiksi.

1920-luvulla samalla koskella kalastaja hukkui valtavan lohen vedettyä hänet veteen. Lohi löytyi kuolleena Pirttikoskella miehen käsi suussaan.

Nykyään Pessin Häntä on Seitakorvan vesivoimalaitoksen alla.

80-vuotias juujärveläinen

Louen liftari

– Rovaniemellä ja Lapissa on pitkään liikkunut tunnettu kertomus Louen haamuliftarista.Tervolan puolella Louejoen sillalla autoilijat ovat jo vuosikymmeniä nähneet nuoren tytön haamun, joka odottaa kyytiä jonnekin.

Sanotaan, että jos tyttöä ei ota kyytiin, voi itselle tapahtua jotakin kamalaa.

-
Kuva: Kaisa-Reetta Seppänen

On myös kerrottu, että vaikka tyttöä ei ottaisikaan kyytiin, näkee hänet silti hetken ajan auton takapenkillä, kunnes hän katoaa.

Välillä tyttö ei nouse ollenkaan kyytiin, vaan auton pysähdyttyä on hän ehtinyt mystisesti hävitä.

54-vuotias rovaniemeläinen

Airijärven epäonni ja aaveet

– Sinetän ja Pellon välillä sijaitsee Airiksi kutsuttu järvi. Järvellä on ennen ollut asutusta, mutta nykyään siellä sanotaan sijaitsevan enää yksi kalastustupa.

Airilla vierailevien, etenkin kalastajien on sanottu kokevan suurta epäonnea ja muita ikäviä tapahtumia sekä siellä ollessaan, että retkien teon jälkeen.

Kalastajatuvassa yöpyneiden tavaroita on kadonnut ja rikkoutunut. Lisäksi veneiden on nähty liikkuvan oudolla tavalla.

Jotkut ovat painaneet verkkokalvoillensa kuvan järven reunamilla kuljeksivista aaveista, jotka hetken päästä häviävät takaisin metsien uumeniin.

62-vuotias pellolainen

Tästä on kyse

Missä Lapin kummitukset majailevat?

Tapionkylän koulu, Rovaniemi

Tällä yli 100 vuotta vanhalla koululla on huhuttu olleen opettaja, joka hukutettiin aikoinaan yläkerran vessaan. Kerrotaan, että jos uskaltautuu katsomaan koulun yläkerran ikkunasta, saattaa nähdä siellä hänen kasvonsa.

Toraslammen autiotupa, Pudasjärvi

Valoilmiöitä, oven koputuksia, erikoisia ääniä ja tavaroiden liikkumista. Näitä kaikkia ja paljon muuta on nähty tässä 1800-luvulla rakennetussa mökissä. Sen rakentajan vaimon on nähty myös silloin tällöin liikuskelevan lähiympäristössä.

Ulingaskönkään mylly, Sodankylä

Eteläisen Sodankylän vanhalla myllyllä on aikoinaan menehtynyt eräs mies. Suureen myllyyn ei moni paikallinenkaan enää astuisi jalallaan, koska siellä kummittelee niin voimakkaasti.

Kummituskämppä, Inari

Ennen Karvaselän autiotupana tunnetun torpan nimeä muutettiin 1900-luvun alussa. Siellä vierailleet matkailijat alkoivat kokea ja kertoa oudoista ilmiöistä, kuten tavaroiden paiskonnasta ja oven koputuksista.

Pelon kanssa voi oppia elämään

Koulupsykologi Tuomas Kolehmainen vastaa kysymyksiin peloista. 

Mitkä ovat nuorten yleisimmät pelot?

– Jonkin nuorelle tärkeän asian ollessa uhattuna pelon tunteet nousevat helposti esiin. Nuoruudessa kavereiden merkitys korostuu, joten pelot liittyen sosiaalisiin tilanteisiin ja suhteisiin ovat yleisiä. Porukan ulkopuolelle jääminen, epäonnistuminen muiden edessä ja yksinäisyys ovat niistä suurimpia. Tulevaisuuden pelko sekä koulussa tai harrastuksissa epäonnistuminen ovat myös yleisiä.

Miten pelko syntyy?  

– Pelolla on aina tietty kohde, joka usein liittyy meille tärkeän asian vaarantumiseen. Esimerkiksi oma terveys on meille tärkeää, joten konkreettiset uhat, kuten väkivaltainen ihminen aiheuttaa pelon tunnetta. Pelko voi herätä myös kuvitellusta uhasta, jota ei todellisuudessa ole.

Miten pelon kanssa voi oppia elämään?  

– Pelon kanssa voi oppia elämään hyväksymällä tunteensa. Usein yritämme kontrolloida pelkoa, mutta se aiheuttaa enemmän ongelmia kuin itse tunne. On tärkeää opetella antaa tunteen ilmaantua ja samalla keskittyä tekemään asia, jota pelkäämme. Mielemme luo pelkotilassa ohjeen jonka mukaan emme voi pitää esimerkiksi esitelmää, koska pelottaa. Tämä ohje on ongelmallinen, koska pidemmän päälle emme voi vaikuttaa tunteisiimme. Jotta voi oppia elämään pelon kanssa, on muokattava tätä ajatusta. Esitelmän pitämistä täytyy harjoitella ja oppia puhumaan samalla kun kokee pelkoa. Se voi olla alkuun vaikeaa, mutta lopulta palkitsevaa.

Voiko pelon voittaa? Jos voi niin miten?  

– Tunteet kannattaa toivottaa tervetulleeksi ja antaa niiden vain olla. Keskity tilanteeseen: jos yksinäisyys pelottaa, tee parhaasi kavereiden hankkimisen eteen. Pienetkin asiat, kuten katsekontakti ja keskustelun aloitus helpottavat.

Nettisivustoja pelon voittamisen harjoitteluun:

mielenterveystalo.fi

headsted.fi
oivamieli.fi