Me­hi­läis­tar­haa­jat ve­toa­vat: Älä totuta karhuja hunajan ja sii­ra­pin makuun – valtio korvaa vuo­des­sa yli sata me­hi­läis­va­hin­koa

Mehiläishoitajain liiton mukaan makealla halutaan houkutella karhuja luontokuvausta varten joko piilokojulle tai riistakameralle. Tavoitteena voi olla myös eläimen houkuttelu metsästysalueelle.

Makeaan tottunut karhu aiheuttaa todenäköisemmin tuhoja mehiläistarhoille, ja voi alkaa etsiä muutakin ravintoa asutuksen läheltä, varoittaa Suomen Mehiläishoitajain liitto.
Makeaan tottunut karhu aiheuttaa todenäköisemmin tuhoja mehiläistarhoille, ja voi alkaa etsiä muutakin ravintoa asutuksen läheltä, varoittaa Suomen Mehiläishoitajain liitto.
Kuva: Teijo Määttänen

Jos karhu tottuu makeaan, se alkaa entistä todennäköisemmin vierailla mehiläistarhoilla ja aiheuttaa samalla vahinkoja mehiläistarhaajien elinkeinolle.

Siksi hunajaa tai melassia ei tule käyttää karhujen houkutteluun, vetoaa Suomen Mehiläishoitajain liitto.

Liiton mukaan meihiläishoitajilta yritetään ostaa hunajaa karhujen houkuttelemiseen "silloin tällöin". Hunajalla halutaan houkutella karhuja luontokuvausta varten joko piilokojulle tai riistakameralle, tai houkuttelun syynä voi olla eläimen saaminen metsästysalueelle.

– Mikäli hunajaa on helposti saatavilla, karhu tottuu nopeasti energiapitoiseen ravintoon ja alkaa etsiä sitä ruuakseen, huomauttaa mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala Suomen Mehiläishoitajain Liitosta.

Hunajan ohella sama koskee esimerkiksi melassia ja muita sokerisiirappeja.

Makeanhimo voi siirtyä seuraavalle sukupolvelle

Liiton mukaan hunaja kuuluu tavallisesti ruokavalioon vain pienellä osalla karhuista. Makeaan tottuminen jättää kuitenkin jälkensä ja voi siirtyä sukupolvelta toiselle.

– Tällainen karhu opettaa myös pentunsa samalle ravinnolle, jolloin ongelma laajenee nopeasti, Martikkala sanoo.

Hunajaa hamuava ja samalla esimerkiksi mehiläisten toukat syövä karhu rikkoo pesän usein kokonaan. Se voi tarkoittaa kesän tuotannon ohella koko mehiläisyhdyskunnan tuhoutumista.

– Samalla myös mehiläisten pölytystyö ja siitä koituva hyöty alueen hyönteispölytteisille kasveille menetetään.

Liiton mukaan hunajahaaska totuttaa karhuja myös ihmisen hajuun. Se voi herättää karhun kiinnostuksen ravinnonhajuun asutuksen läheisyydestä, esimerkiksi jäteastioista.

Ylivoimaisesti merkittävin karhujen aiheuttama vahinkotyyppi

Suurpedoista karhun aiheuttamat vahingot ovat pääasiassa juuri mehiläistarhoille aiheutuneita vahinkoja, jos tilannetta katsotaan aiheutuneen taloudellisen haitan näkökulmasta.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan valtio on korvannut mehiläisvahinkoja viime vuosina noin 100 000 - 150  000 eurolla vuosittain. Tämä on moninkertaisesti muihin karhun aiheuttamiin kotieläinvahinkoihin verrattuna.

Korvattavia vahinkotapauksia on 2010-luvulla ollut noin sadasta lähes kahteen sataan joka vuosi.

Korvauksien saaminen edellyttää suojaustoimia, eli esimerkiksi sähköaitojen rakentamista. Liiton mukaan nämäkään eivät aina tehoa ja ovat lisäksi työläitä rakentaa ja ylläpitää.

Makealla houkuttelun vähentäminen olisi huomattavasti helpompaa. Kyse on liiton mukaan myös karhujen suojelusta: paljon mehiläisvahinkoja aiheuttanut karhu saattaa päätyä lopetettavaksi.

Karhukanta kasvoi 14 prosenttia

Luke kertoi aiemmin tällä viikolla, että Suomen karhukanta on kasvanut selvästi. Karhukannan kooksi arvioidaan 2 300 - 2 500 yksilöä eli 14 prosenttia enemmän kuin edellisen metsästyskauden alla.

Kanta on kasvanut eniten Oulun riistakeskuksen alueella sekä Pohjois-Savossa. Pohjanmaalla kanta pieneni, ja muualla karhujen määrä pysyi suurin piirtein ennallaan.

Kannan kasvu voi lisätä myös vahinkojen riskiä.