Rovaniemeläislähtöisen Heikki Huttu-Hiltusen dokumenttielokuva Nätti ja Matti pohjautuu merkilliseen löytöön. Rovaniemen Louejärven kylästä, vanhan tyhjillään olevan talon vintiltä, sahanpuruista löytyi sanomalehtiin käärittyjä paketteja. Ne paljastuivat lasinegatiiveiksi.
Lasinegatiivit vietiin Lapin maakuntamuseoon, jossa nuori valokuvaaja Hilja Paloniemi sai tehtäväkseen toimia museon assistenttina negatiivien puhdistamisessa, skannaamisessa ja luetteloinnissa. Dokumenttielokuvan työryhmä sai tutustua hankkeen aineistoon, ja varmistui, että siitä tulisi merkittävä dokumenttielokuva.
Negatiivien kuvaaja paljastui Matti Körköksi, savottakasööriksi, joka lisäansioikseen kuvasi metsätyöelämää ja omaa elämänpiiriään. Körkön negatiiveja on säilynyt yli 2 000 kappaletta.
Körkön kuvista löytyi myös Körkköjen naapuri Juho Vihtori Nätti, legendaarinen Nätti-Jussi. Häntä on pidetty lähinnä taruolentona, mutta hän on silti elävä ihminen, metsätyömies, lihaa ja verta.
Dokumenttielokuvassa menneisyyttä katsellaan nuoren naisen, Hilja Paloniemen silmin. Elokuva kertoo Matin ja Nätin kautta vaiheesta, jolloin metsätyöt vielä viimeisiä aikoja tehtiin ihmisvoimin. Moottorisaha lopetti tämän vaiheen.
Elokuva kattaa kauden 1900-luvun alusta sotienjälkeiseen aikaan. Suomessa oli silloin savotoilla töissä noin 200 000 miestä ja naista, jätkiä ja emäntiä. Elokuva kertoo kadonneesta kulttuurista ja raskaasta työstä, jolla Suomi osaltaan vaurastui.
Dokumentin tarinaa sävyttävät Matti Körkön kirjeet savotoilta ja sodasta. Körkkö haavoittui, ja Ruotsiin evakkoon lähteneen perheen nuorin tytär kuoli.
