
Viivi Järvelä syntyi 1990-luvulla laman runtelemassa Kemissä, jossa hän eli melko tavallisen ja hyvän lapsuuden. Kyseistä aikaa väritti sukupolvikokemus pienestä ja vaatimattomasta maasta, joka kipusi Nokian menestystarinan myötä maailman huipulle.
– Jo nuorena innostuin oppimisesta ja tie vei Kemin lyseon lukion jälkeen Oulun yliopistoon, jossa opiskelin biofysiikkaa. Rakastuttuani alaan päädyin valmistumisen jälkeen saman aihepiirin ympärille, johon olin opintojeni aikana uppoutunut. Nykyisin työskentelen väitöskirjatutkijana tutkien neurologisten sairauksien solutason mekanismeja, Järvelä kertoo.
Järvelä on ollut pitkään kiinnostunut tieteiden lisäksi yhteiskunnasta ja politiikasta, mutta kosketuspinta politiikan tekemiseen oli heikko yli 20-vuotiaaksi asti.
– Ajattelin poliitikkojen olevan ”noita muita”, ja politiikka tuntui kaukaiselta, vaikka seurasinkin aktiivisesti valtakunnan politiikkaa ja omasin itsekin vahvoja mielipiteitä. Edellisten kuntavaalien aikaan keväällä 2021 päädyin kuitenkin asettumaan ehdokkaaksi ja liityin samalla Sdp:n jäseneksi, Järvelä toteaa.
Liityttyään puolueeseen ja tultuaan valituksi valtuustoon, politiikka tuli yllättäen Järvelää lähemmäs kuin se oli koskaan aiemmin ollut. Hän huomasi poliitikkojen olevan aivan tavallisia ihmisiä ja politiikan kuuluvan kaikille.
– Vaalien aikaan syntynyt palo vaikuttaa voimistui lautakunta- ja valtuustotyöskentelyn käynnistyttyä. Työ kuntapolitiikassa ja yhdistystasolla tuntuu itselleni todella merkitykselliseltä, Järvelä kommentoi.

Vahva hyvinvointivaltio kaipaa puolustajansa
Samaan aikaan, kun pääministeri Sanna Marinin hallitus on saanut edistettyä lukuisia tärkeitä asioita, kuten oppivelvollisuuden pidentämisen, sote-uudistuksen ja translain uudistuksen, politiikka tuntuu olevan Järvelästä polarisoituneempaa kuin pitkään aikaan.
– Puheet suuressa salissa ja etenkin sosiaalisessa mediassa ovat koventuneet ja jopa vähemmistöryhmien ihmisoikeuksista tehdään pilkkaa ja pelinappuloita, Järvelä pohtii.
Atlantin takana USA:n kehitys on osoittanut sen, että saavutetut oikeudet voidaan menettää, kun aborttioikeuden taannut Roe vs. Wade äänestettiin kumoon ja lyhyessä ajassa raskaudenkeskeytys säädettiin käytännössä lainvastaiseksi useassa osavaltiossa.
– Yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja vahva hyvinvointivaltio kaipaavat meilläkin nyt puolustajiansa, mikä on suurin syy sille, että päätin lähteä ehdolle eduskuntavaaleissa, Järvelä toteaa.
Näissä vaaleissa Järvelälle on tärkeintä se, että oikeiston jälleen tarjoamalle 2010-luvulla toimimattomaksi osoittautuneelle leikkauspolitiikalle on vaihtoehto. Julkista taloutta voidaan tasapainottaa ja hoitaa kestävästi ja oikeudenmukaisesti ilman heikoimmassa asemassa oleviin kohdistuvia leikkauksia.
– Huhtikuussa käytävissä vaaleissa äänestäjät valitsevatkin ne keinot, millä Suomea lähdetään tulevalla hallituskaudella viemään eteenpäin - muistathan äänestää.