Pääkirjoitus: Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa tar­vi­taan lisää, ja sen vas­tus­ta­mi­nen on vaa­ral­lis­ta po­pu­lis­mia

Korot: Ra­hoi­tus­vas­ti­ke seit­se­män­ker­tais­tuu – lainan ly­hen­tä­mi­nen ja korkea korko nos­ta­vat asu­mis­ku­lu­ja hui­mas­ti ke­vääl­lä

Jääkiekko: Ro­Ki-maa­li­vah­ti Cody Porter lai­nal­le Tap­pa­raan

Mainos: Tilaa Lapin Kansa Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Mar­jan­poi­mi­joi­den oi­keu­det ja neu­vot­te­lut poi­mi­ja­mää­ris­tä kes­kit­tyi­vät tör­keis­tä ri­kok­sis­ta epäil­lyl­le Olli So­rai­sel­le – asian­tun­ti­ja arvioi, että mar­ja­la­kiin jäi on­gel­mia uhrin aseman kan­nal­ta

Arkistokuvassa Bunliang Wongwat poimii marjoja Meltauksen lähellä.
Arkistokuvassa Bunliang Wongwat poimii marjoja Meltauksen lähellä.
Kuva: Iiro Kerkelä

Marjanpoimintaan liittyvien rikosepäilyjen kohteena olevalla Olli Soraisella on ollut keskeinen rooli työperäisen hyväksikäytön torjunnassa työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on ollut vastuuvirkamiehenä esimerkiksi niin sanotussa marjalaissa ja osallistunut keskeisesti prosessiin, jossa päätetään, kuinka paljon ulkomaisia marjanpoimijoita vuosittain tulee.

Hallitusneuvos Soraisen asema työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvissä asioissa on ollut erittäin vahva, kuvailee STT:lle muun muassa kansanedustaja Anna Kontula (vas.).

– Meidän virkamiesorganisaatiomme ovat niin ohuita, että tällainen erikoisala helposti jää yhden ihmisen vastuulle, mikä tavallaan antaa mahdollisuuden väärinkäytöksille.

Hän kuitenkin korostaa, että on saanut poikkeuksellisen hyvän kuvan Soraisesta ja hänen työskentelyetiikastaan.

Soraista epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Poliisi on kertonut epäilevänsä, että lahjusten avulla olisi helpotettu marjanpoimintayrittämisen viranomaisprosesseja. Asianajajansa mukaan Sorainen kiistää rikosepäilyt.

Tämä liittyy ihmiskauppatutkintaan, jossa viranomaiset ovat epäilleet, että thaimaalaisia marjanpoimijoita on joutunut Suomessa ihmiskaupan uhreiksi vuosina 2020–2022. Esitutkinnan keskiössä ovat Polarica Marjahankinta ja thaimaalainen yritys, joka rekrytoi marjanpoimijoita Suomeen.

Polarica Marjahankinnan entinen toimitusjohtaja Jukka Kristo vangittiin lokakuun alussa. Häntä epäillään törkeästä ihmiskaupasta. Yhtiö ja sen johto torjuvat kaikki epäilyt lainvastaisesta menettelystä.

Neuvotellut poimijoiden kiintiöistä

Soraisen vastuualueet ovat liittyneet ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaan ja eettisesti kestävän työvoiman muuttoliikkeeseen. Sorainen on ollut työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) vastuuvirkamies marjanpoimijakiintiöitä koskevissa neuvotteluissa Thaimaan viranomaisten kanssa, kertoo TEMin viestintäjohtaja Matti Hirvola.

Marjanpoimijoiden tuominen Suomeen hoidetaan niin, että maiden ministeriöt sopivat, miten paljon heitä voidaan satokaudella vastaanottaa. TEM antaa tiedon kokonaismäärästä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistolle. TE-toimiston vastuulla on kiintiöiden jako eri marjanpoimintayritysten kesken.

– Annamme ulkoministeriölle lausunnot, joissa arvioimme yritysten luotettavuuden. Siinä käydään liiketoimintaan liittyviä asioita läpi, kertoo Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Pirjo Juntunen.

Ulkoministeriö myöntää sitten viisumeita poimijoille.

Thaimaasta on tullut viime vuosina luonnontuotteiden keruuseen noin 2 800 henkilöä vuosittain.

Marjalain piti parantaa poimijoiden asemaa

Viime vuoden kesällä voimaan tulleen marjalain tarkoituksena on ollut parantaa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa ja ansaintamahdollisuuksia. Uudistuksella on pyritty myös yhdenmukaistamaan alan elinkeinotoiminnan edellytyksiä.

Luonnontuotteiden kerääjien kuten marjanpoimijoiden ei katsota olevan työsuhteessa vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä omalla liiketoimintavastuullaan.

Kontula on seurannut marjanpoimijoiden tilannetta pitkään ja tiiviisti. Hän pitää heidän asemaansa ja oikeuksiaan vielä lain jälkeenkin puutteellisina.

Samoilla linjoilla on matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita tarjoavan Rikosuhripäivystyksen koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila.

Marttila arvioi, että työperäistä hyväksikäyttöä vastaan suunnitelluista hankkeista marjalaki on yksi niistä, joihin on jäänyt eniten haasteita uhrin aseman kannalta.