Mari Elina Tuisku lähti meik­kaa­ja­na maail­mal­le ja tuli tai­tei­li­ja­na ta­kai­sin

Mari Tuiskun mukaan hiusalalla tarvitaan muoto- ja väriopin tuntemusta yhtä lailla kuin taiteen tekemisessäkin. Kuvassa on taustalla Tuiskun näyttelyn nimikkomaalaus Kaikki elämäni linnut. Näyttely on ensimmäinen sekä Tuiskulle että näyttelytilana toimivalle Mandragoralle.

Kuva: Anssi Jokiranta

Värejä rakastava taiteilija saattoi Sveitsissä melkeinpä poimia ne ympäriltään.

– Siellä on tosi inspiroiva ympäristö. On mahtava luonto ja selkeitä korkeuseroja. Aamuisin voi olla bambeja niityllä, Mari Elina Tuisku kertoo.

Ikänsä kuvataidetta harrastanut Tuisku kokee kehittyneensä noissa oloissa ammattitaiteilijaksi.

Työhuoneen ja mielikuvitusta virittävän ympäristön lisäksi muutto Sveitsiin tarjosi pari muutakin asiaa, joita Tuisku oli pitkään taiteilijaminälleen kaivannut: aikaa ja yksinäisyyttä.

– Kun ei ollut sosiaalista verkostoa, oli mahtavaa aikaa luoda ja keskittyä siihen, hän sanoo.

Sveitsi tuli Tuiskulle tutuksi kuutisen vuotta sitten siellä asuvan puolison myötä. Tuolloin hän itse asui Helsingissä ja työskenteli hius- ja meikkitaiteilijana.

Nimekkäimpiä työtehtäviä olivat tv-tuotannot Huippumalli haussa ja The Voice of Finland. Tuiskun käsistä on syntynyt ehostus myös muun muassa uutisankkureille, joillekin Linnan juhlien vieraille sekä muotikuvausten ja -näytösten malleille.

Aluksi Tuisku vietti osan ajasta töissä Suomessa ja osan ajasta puolison luona Sveitsissä tekemässä taidetta. Tulevassa kotikaupungissaan hän tutustui mukaviin veljeksiin, joiden kautta löytyi soma ateljee.

– Lähdin sinne maalaamaan ja keskittymään taiteeseen. Se oli jäänyt taka-alalle yrittäjävuosina, mutta kyti mielessä koko ajan.

Kolme vuotta sitten lapsen syntymän myötä Tuisku asettui Sveitsiin kokonaan. Taiteellinen työ soviteltiin yhteen vauvanhoidon kanssa. Tuisku maalasi joskus iltaisin ja öisin, toisinaan taas vauva rintarepussa nukkuen.

Puolentoista vuoden ajan perheellä oli lapsenhoitaja, minkä myötä Tuisku kulki ateljeellaan päivätöissä.

– Aluksi maalasin Sveitsissä paljon lastentauluja ja satumaailmoja. Nyt kolmen vuoden aikana olen tehnyt paljon muunkin tyyppistä taidetta.

Ilmastoparatiisi Sveitsi

Tuiskun mukaan Sveitsi on mahtava maa, jossa on puhdas ja turvallinen ympäristö. Tunnissa pääsee vaikkapa Italiaan, Itävaltaan tai Ranskaan.

– Se on luksusmaa elää, varsinkin jos rakastat laskettelua ja luontoa.

Luonnonolot kuulostavat suoranaiselta ilmastoparatiisilta.

– Siellä on selkeät vuodenajat; pitkät kesät, lyhyt hyvä talvi. Ja myös kevät ja syksy, Tuisku kertoo.

Suomea ja omia juuria tuli kuitenkin ikävä, samoin suomalaista yhteiskuntaa.

– Toivoisin, että tällä osattaisiin arvostaa suomalaista koulutusta ja varhaiskasvatusta, Tuisku sanoo.

Hänen mukaansa Sveitsissä äidit ovat yleensä kotona tai lapsia hoitavat isovanhemmat, sillä päivähoitomaksut voivat olla tuhansia euroja kuukaudessa. Lisäksi esimerkiksi koululaiset käyvät kotona syömässä.

Tuisku huomasi, että tähän yhtälöön kompastuvat hänen omat haaveensa työurasta – varsinkin kun sukulaisten luomaa tukiverkkoakaan ei suomalaisperheellä ollut lähellä.

– Minä olen ollut 23-vuotiaasta asti yrittäjä. Työ on minun suuri rakkaus ja vapaus on minulle sellainen arvo, että saan toteuttaa omaa työtäni ja olla luova.

”Kauneus on minulle elinehto. Olen mieluummin tyhjässä valkoisessa huoneessa kuin sellaisessa, missä on minulle epämiellyttäviä muotoja ja värejä.”

Kuva: Anssi Jokiranta

Taiteilijapolun ensimmäinen näyttely

Näissä mietteissä perhe päätti hankkia toisen kodin toisesta veroparatiisista, Suomesta.

Ateljeesta avautuu nyt väreiltään himmeämpi maisema kuin aiemmin, ja Tuisku sanoo odottavansa mielenkiinnolla sitä, millaiseksi hänen kuvallinen ilmaisunsa täällä muodostuu. Uralla uutta on nyt ensimmäinen oma näyttely. Se on esillä kahvi- ja teekauppa Mandragorassa, ja siellä on töitä sekä Sveitsin-ajoilta että muutosta Suomeen.

Taiteilijan työn rinnalla Tuisku on palannut aiempaan työpaikkaansa Salon Freedomiin. Ilokseen hän on huomannut, että Rovaniemi on hieman muuttunut.

– Aiemmin täällä piti melkeinpä olla isot juhlat, että varattiin aika meikkiin. Nyt ihmiset tulevat meikattavaksi vaikkapa ravintolailtaa tai pikkujouluja varten, Tuisku iloitsee.

Kaikki elämäni linnut, Mari Tuiskun taidenäyttely joulu–tammikuun ajan kahvi- ja teekauppa Mandragorassa, kauppakeskus Rinteenkulmassa.