Mais­tu­vam­man matikan puo­les­ta: Op­pi­lail­le pitäisi osoit­taa ma­te­ma­tii­kan hyö­dyl­li­syys eikä ju­mit­tua kaa­va­mai­seen suo­rit­ta­mi­seen

Laura Tuohilampi kirjoitti kirjan kaikille matematiikkaa vieroksuville. Tuohilampi väittää, että matematiikan oppiminen voi olla myös kivaa.

Matematiikkaa pidetään vaikeana, ja moni meistä luulee, että matematiikkaa ymmärtääkseen on oltava matemaattisesti lahjakas. Tämä luulo ei pidä paikkaansa, sanoo Jyväskylän yliopistossa matematiikan opettajia kouluttava Laura Tuohilampi.

- Käsitykset siitä, että pitäisi olla jotenkin matemaattisesti lahjakas tai tiettyä sukupuolta oppiakseen matematiikkaa, eivät perustu mihinkään. Siitä huolimatta opettajillakin voi yhä olla tällaisia, ehkä tiedostamattomiakin asenteita, sanoo Tuohilampi.

Kuva matemaattisesta supernerosta suttaamassa käsittämättömältä näyttäviä yhtälöitä liitutaululle on kaukana arkipäivän matematiikasta, mutta silti se hallitsee mielikuviamme. Koulussa opetettava matematiikka on Tuohilammen mukaan kuitenkin varsin suoraviivaista ja yksinkertaista. Siis ihan mahdollista oppia, kunhan vain haluaa.

Matematiikan ongelmana ei olekaan sen vaikeus vaan se, että oppilaista jopa 70 prosenttia ajattelee, että matikantunneilla on tylsää. Jos näin moni oppilas alkaa jo alakoulussa kokea matematiikan tunnit yksinomaan tylsäksi, on vaikea kuvitella, että oppilailla riittäisi intoa myöhemminkään.

Tutkimusten mukaan lapset ovat kouluun tullessaan innokkaita oppimaan, mutta yksitoikkoinen opetus saa innon katoamaan. Tästä on Tuohilammen mukaan syytä olla huolissaan.

Matematiikkaa tarjoillaan oppilaille usein aivan väärin. Tuohilampi on huomannut, että matematiikan opetuksessa ja siihen liittyvässä opettajankoulutuksessa keskitytään liian harvoin siihen, miten oppilaita voisi innostaa matematiikan oppimiseen.

- Asioiden täytyy olla ymmärrettäviä ja oppilaille täytyy syntyä kokemus siitä, että opittava asia liittyy heidän omaan kokemukseensa. Pelkkä asioiden tankkaaminen ei auta mitään.

Tärkeintä ei myöskään ole perinteinen oikeiden ratkaisujen löytäminen vaan prosessi, jolla tulokseen on päästy, muistuttaa Tuohilampi.

- Oppilaille pitäisi osoittaa matematiikan hyödyllisyys ja pohdintojen tarpeellisuus eikä jumittua kaavamaiseen suorittamiseen. Matematiikan opettaminen on nimenomaan ajattelun opettamista.

Tuohilampi itse tarttuu mielellään oppilaiden omiin pohdintoihin ja käyttää niihin paljon aikaa.

- Kyse ei ole siitä, että olisin keksinyt jotain uutta. Ajatukseni perustuvat tutkimustietoon, jota on ollut olemassa jo pitkään. Asiat vain muuttuvat kovin hitaasti.

Kyse ei myöskään ole siitä, että matematiikantunneilla pitäisi olla vain helppoa ja hauskaa.

- Kehittyminen tapahtuu oman mukavuusalueen ulkopuolella. Sama koskee kaikkea muutakin oppimista. Uuden asian opettelemiseen vaaditaan sinnikkyyttä, ja sen tukemiseksi työskentelyn täytyy olla riittävän motivoivaa, Tuohilampi sanoo.

Myös moni matematiikanopettaja saisi Tuohilammen mukaan katsoa peiliin.

- Kaikki lähtee oppilaan ja hänen ajatustensa arvostamisesta. Jos opettaja kokee oppilaidensa olevan liian haastavia tai huonoja oppimaan matematiikkaa, mitä hän ajattelee vaihtoehdoksi? Aikooko opettaja opettaa vain oppilaita, jotka tietävät vastaukset ja omaksuvat asiat helposti? Asenteet heijastuvat ja välittyvät vuorovaikutuksessa.

Jos opettaja ei usko, että hänen oppilaansa voivat oppia, mikä hänen tehtävänsä opettajana silloin on?

Suomalaisessa matematiikan opetuksessa suurin tekijä on oppikirja, joka halutaan saada laskettua loppuun ennen lukukauden päättymistä. Suomalaisen koulun tavoitteita puolestaan ohjaa opetussuunnitelma. Tuohilammen mukaan keskimäärin noin kolmannes oppikirjan kappaleista riittää kattamaan ne asiat, joita opetussuunnitelmaan on kirjattu.

- Kirjan läpikäyminen on helppo tapa suorittaa opetusta. Itse pidän törkeänä sitä, jos opetuksen tehtävä on vain opetuksen suorittaminen eikä se, että oppilaat oppivat.

Pöyristyttävää on Tuohilammen mukaan myös se, että oppilaita yhä nolataan matematiikan avulla. Kukapa ei muistaisi julkista nöyryytystä, kun ei taululla osaakaan laskea tehtävää.

- Kyse on isoista asioista ja ihmisen minäkäsityksen muodostumisesta. Pidän erittäin vahingollisena sitä, jos opettaja käyttää valtaansa väärin oppilaan nolaamiseksi. Tunnilla on oltava sellainen ilmapiiri, että oppilas uskaltaa kysyä ja kehittyä.

Opettajien lisäksi peiliin katsomisesta hyötyisivät myös vanhemmat. Voivottelu matematiikan mahdottomuudesta vahingoittaa lasta ja voi pahimmassa tapauksessa estää tätä hyödyntämästä omia kykyjään.

- Jos tehtävä on hankala, pitäisi voivottelun sijaan miettiä yhdessä lapsen ja nuoren kanssa, miten se voitaisiin ratkaista, ja mistä voisi löytyä ratkaisemiseen apua. Tärkeää on, että lapselle ja nuorelle tulee tunne, että kaikesta selviää, sanoo Tuohilampi.

Miksi matematiikasta sitten kannattaisi kiinnostua? Vaikkapa oman tulevaisuutensa vuoksi, sillä teknologia-aloilla on jo pohdittu, riittääkö luonnontieteiden osaajia tulevaisuudessa. Tuohilammen mukaan matemaattisten aineiden opettajaopiskelijaksi pääsee oikeastaan kuka tahansa, joka alalle sattuu intoutumaan.

Myös arkipäivän asiat helpottuvat, kun matemaattiset taidot ovat hallussa.

- Matematiikkaa on joka paikassa. Oikeastaan juuri mikään normaalielämässä ei toimisi, jos emme kaikki ymmärtäisi matematiikkaa. Matematiikan vaikeaksi kokemisesta huolimatta me kaikki käytämme sitä, jotkut meistä ovat vain oppineet sulkemaan matemaattisen toimintansa jopa itseltään, sanoo Tuohilampi.

Tuohilampi itse on aina pitänyt matematiikasta, ja hän ihmetteli jo lapsena, miksi muut oppilaat eivät siitä pitäneet.

- Matikassa on parasta se, että se kulkee aivoissani aina mukana. Se on leikkikalu, jolla voin viihdyttää itseäni, missä tahansa olenkin.

Kuka?

Laura Tuohilampi

Matematiikan opettaja, opettajankouluttaja ja tutkija.

Opettaa Jyväskylän yliopistossa tulevia matematiikan opettajia ja luokanopettajia.

Väitellyt tohtoriksi matematiikan opetuksen mielekkyydestä.

Kirjoittanut matematiikasta ja sen opetuksesta tammikuussa ilmestyvän Matikkanälkä-kirjan.

Kokeile

Youtubessa on paljon matematiikka-aiheisia videoita etenkin englanniksi. Esimerkiksi Vsauce-kanavalla tutustutaan ihmisaivojen mielenkiintoiseen maailmaan.

Opetus.tv tarjoaa nimensä mukaisesti opetusvideoita yläasteen ja lukion matematiikasta, fysiikasta, kemiasta ja biologiasta.

www.opetus.tv
Sodankylässä innostutaan matikasta

Katja Kärki, Elina Melamies Kenen mielestä matikka on kiinnostavaa? Kaikkien oppilaiden kädet nousevat pystyyn sodankyläläisen Aleksanteri Kenan koulun 4B-luokassa.

- Tulee aina jotain uutta ja kivaa, Anni Mäkinen perustelee.

- On hauskaa ja pelejäkin, Katri Hoppula lisää.

Opettaja Päivi Ahava kertoo, että jokaisella tunnilla ei ole pelejä ja ongelmanratkaisuja, mutta niitä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon.

- Pyrin siihen, että matematiikan opetus ei olisi kuivaa pullaa. Siksi teemme paljon toiminnallisia juttuja ja ongelmanratkaisua. Paljon myös pohditaan sitä, onko jokin vastaus edes mahdollinen. Opetuksen pitää olla sellaista, että lapsille tulee oivalluksia. Myös vertaisoppiminen ja kaverin auttaminen on tärkeää. Monesti lapsi osaa selittää toiselle lapselle asian paremmin kuin aikuinen.

Ahava sanoo, että opetus tuppaa olemaan usein liiankin oppikirjapainotteista.

- Kirjaa yritetään mennä mahdollisimman reippaasti eteenpäin, ja se aiheuttaa kiireen tuntua. Samoin tunnit saattavat mennä aina samalla tavalla ja samassa järjestyksessä. Äkkiäkös sellainen alkaa tympiä.

Ahava osallistui syksyllä Opettajan tietopalvelun järjestämään verkkokoulutukseen, jossa haettiin uudenlaisia tapoja opettaa matematiikkaa.

- Olen opettanut pitkään ja alkoi tuntua, että jauhan sitä samaa vuodesta toiseen. Kurssilla huomasin, että en minä niin kaavoihin kangistunut olekaan. Sain lisää rohkeutta tehdä opetusta vähän eri tavalla, hän nauraa.

Ahava on tehnyt luokanopettajan työtä jo 25 vuotta. Muutosta on tapahtunut lasten sinnikkyydessä.

- Työtä pitää oppia tekemään, ja jotkut asiat kuten kertotaulu pitää vain opetella. Se vaatii vaivannäköä, johon lapsia pitää nykyisin enemmän motivoida.

Opettaja toivookin, että vanhemmat tsemppaisivat lastaan ja ottaisivat herkästi yhteyttä opettajaan, jos matematiikka tai jokin muu oppiaine tuntuu erityisen vaikealta.

- Arkipäivä tarjoaa paljon mahdollisuuksia kehittää myös matemaattisia taitoja. Lautapelit ovat hyviä, samoin ruoan laittaminen yhdessä. Taidot karttuvat huomaamatta pelatessa ja mittaillessa.