Kolumni: Taide on lää­ket­tä moneen pulmaan

Hukkumiset: Joka toisen huk­ku­mi­sen taus­tal­la piilee suo­ma­lai­sil­le tyy­pil­li­nen sairaus

Mais­tui­si­vat­ko tir­ri­kas­ti­ke ja kamp­sut? – Ko­ti­seu­tu­mu­seol­la saa maistaa sun­nun­tai­na pe­rin­ne­ruo­kia


Kampsut eli verikakot, puolukka ja tirrikastike ovat perinneruokaherkkua lappilaisittain.
Kampsut eli verikakot, puolukka ja tirrikastike ovat perinneruokaherkkua lappilaisittain.
Kuva: Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry

Rieskat leivottiin tiistaina, ruislimput keskiviikkona ja pullaässät perjantaina. Lauantaina kokoonnutaan vielä keittämään kampsut, jotka ovatkin monen herkkua Rovaniemen kotiseutumuseon jokasyksyisellä perinneaterialla.

Kampsut eli verikakot ovat itse asiassa vakiintuneet Römppäpuoliseksi nimetyn perinneaterian tarjontaan, koska ne ovat yleisön suosikkeja.

– Varsinkin ikäihmisille on mieluista, kun ovat itse näitä ruokia syöneet, sanoo kotiseutuyhdistys Rovaniemen Toton emännistön puheenjohtaja Pirjo Ylikoski.

Kotiseutumuseolla tarjotaan poronverestä tehtyjä kampsuja, mutta myös naudanverta on käytetty paljon verikakkoihin ja -makkaroihin. Veriruoat ovat kuuluneet monessa perheessä syksyn teurastusajan ruokavalikoimaan.

Perinneateria Römppäpuolinen katetaan Rovaniemen kotiseutumuseoon.
Perinneateria Römppäpuolinen katetaan Rovaniemen kotiseutumuseoon.
Kuva: Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry

Ruokaa sadalle hengelle

Kampsujen ohella sunnuntain aterialla tarjotaan naurisvelliä, keitettyjä perunoita ja tirrikastiketta. Nykyaikuisille oudonkuuloinen tirrikastike tehdään rasvaisesta sianlihasta eli siinä on sekä lihaa että läskiä.

Lisänä on puolukkaa ja perinteisiä leipiä. Jälkiruoaksi tarjotaan museon pihan punaviinimarjoista tehtyä kiisseliä kermavaahdon kera. Kahvin kanssa saa vielä perinteisiä pullaässiä.

Perinneateria on tarjolla kotiseutumuseolla sunnuntaina iltapäivällä. Ruokaa varataan sadalle hengelle, ja syömään voi tulla oman aikataulun mukaan.

Römppäpuolinen, perinneateria su 27.10. klo 13–15 kotiseutumuseolla, Pöykköläntie 4. Hinta 23 e / aikuiset ja 10 e / 6–12-v. Alle 6-vuotiaat maksutta.
Tästä on kyse

Mikä römppä?

Römppäviikko oli maatalousyhteiskunnan aikana yksi vuoden tärkeimpiä ajanmääreitä.

Myöhäissyksyn römppäviikko oli palvelusväen "vuosilomaviikko", kun syystyöt olivat ohi.

Silloin työpaikat olivat usein katkolla ja piiat ja rengit etsivät uusia palveluspaikkoja.

Römppä-sanan alkuperä on huonosti tunnettu. Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Toton viestinnästä vastaava, murreasiantuntija Marketta Harju-Autti arvelee, että sana voi olla taustaltaan kuvaileva ja että se kuvaisi juhlimista ja muunlaista rentoa menoa. Samantapaisessa käytössä on sana römppävaatteet.

Samaa maatalousvuoden päätösajankohtaa kutsutaan myös kekriksi.

Puolinen on puolen päivän aikaan syötävä ateria. Vastaavasti iltaruokaa on kutsuttu paikoin iltaseksi.