Juhlallisuudet: Ro­va­nie­mel­lä ja Kemissä it­se­näi­syys­juh­lia vie­te­tään etänä

Ylennykset: It­se­näi­syys­päi­vän ylen­nyk­set puo­lus­tus­hal­lin­nos­sa ja re­ser­vis­sä – katso tästä Lapin ylen­ne­tyt

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Maa­ta­lous oli lähes kaik­kien huol­ta­ja

Suomessa maatalous nousi jo 1800-luvun lopulla tärkeimmäksi elinkeinoksi. Se tuotti 60 prosenttia kansantulosta ja suuri osa väestöstä eli maatalouteen sitoutuneena.

Työvoimaa tarvittiin, varsinkin lypsäjiä. Käsilypsy oli suuri päivittäinen urakka, eikä se saanut venyä aamuisin puolille päivin eikä illalla yömyöhäiseen. Esimerkiksi Jussintalossa oli työntekijöinä piikoja, jotka lypsytyön ohella osallistuvat moniin muihin tilan töihin. Sirppi oli leikkopellolla sekä miesten että naisten työkalu, viikate kuului vain miehille. Äitini ja sisareni olivat pystyviä leikkureita, joille kaikki miehet eivät pärjänneet.