Tiesitkö, että Minimanin Feenix-ravintolan seinillä on kuvataiteilija Tuomas Korkalon teoksia, jotka hän on maalannut varta vasten sinne?
Saman tavaratalon kassojen yllä leijuvat opastekylttien sijaan Ilkka Suppasen suunnittelemat ilmavat design-valaisimet.
Suomalaisessa hypermarketissa poikkeuksellisissa ratkaisuissa näkyy rovaniemeläisen sisustussuunnittelijan Tuula Ylinenpään kädenjälki.
Kokonaisen uuden tavaratalorakennuksen sisustuksen suunnitteleminen oli hänelle mieluinen ja mittakaavaltaan merkittävä työtehtävä.
– Yhteisenä tavoitteena oli tehdä tila, jossa viihdytään. Ilokseni perheyrityksellä oli avoimuutta uudenlaisille ja hienovaraisillekin ratkaisuille.
Esimerkiksi infotiskissä on aitoa puupintaa, vaikka palosuojauksineen sen hinta on huomattavasti kipsilevyä korkeampi. Tuotehyllyt on rakennettu mustasta metalliritilästä.
– Ne vaativat siivousta useammin kuin yleensä käytetyt valkoiset, mutta tuotteet tulevat esiin tosi hienosti. Vichypulloistakin muodostuu kaunis väripinta niitä vasten, suunnittelija hymyilee.
Hotellista kappeliin
Tuula Ylinenpään tuoreita sisustuksia on nähtävissä myös Visit Rovaniemen toimitilassa Osuuspankin uudessa talossa, ensi viikolla avautuvassa Korundi Kitchen & Cafe -ravintolassa ja Arktikumin osien peruskorjauksessa.
Viime aikaisiin merkittäviin kohteisiin kuuluvat Nova Skyland -hotelli Napapiirillä, Design Hotel Levi Kittilässä ja Helsingin seurakuntayhtymän Jätkäsaareen rakennuttama Hyvän tuulen kappeli.
– Suunnittelutöissäni usein vuorottelevat yksityiset ja julkiset kohteet. Usein julkisen kohteen yhteydessä joku tilaa sisustussuunnittelua kotiinsa, ja myöhemmin ehkä loma-asuntoonsa. Jotkut asiakkuudet ovat kestäneet jo 20 vuotta, Ylinenpää sanoo.
Työssään Ylinenpää pyrkii kestävyyteen ja ajattomuuteen.
– Tämän hetken pintatrendi näyttää neljän vuoden päästä vanhentuneelta. Aikaa kestävää suunnittelu ei kuitenkaan tarkoita etteikö se voisi olla myös trendikästä.
Sisustussuunnittelua käytetään entistä enemmän myös yksityiskodeissa. Syyksi tähän Ylinenpää arvelee esimerkiksi sisustusohjelmien ja lehtien tuomaa tietoisuutta suunnittelun merkityksestä.
– Kun perustin yritykseni 90-luvulla, minulle sanottiin, että oletko hullu, ilmaista suunnitteluahan saa keittiöliikkeestä tai maalikaupastakin.
– Mutta eihän se ole sama asia. Olen puolueeton, en pyri myymään asiakkaalle ylimääräisiä remontteja, vaan pyrin kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, ja myös säästämään ja kunnostamaan olemassaolevaa ja käyttökelpoista niin paljon kuin mahdollista.
Ideologia tulee esiin myös omassa toimistossa, jossa uusimpien materiaali-innovaatioiden näytepalat ovat esillä sulassa sovussa roskalavalta pelastettujen laatukalusteiden kanssa.
Ylinenpää puhuu olemassa olevan materiaalin inventoinnista turhien hankintojen välttämiseksi.
– Esimerkiksi kunnissa olisi hyvä olla tilakoordinaattori, jolla olisi hyppysissään myös kalusteiden inventointi. Jos vaikkapa toimistotila muuttaa, tilataan usein suunnitelma, jossa lähdetään ikään kuin puhtaalta pöydältä eli kaikki kalusteet ostetaan uutena.
Vanhat, käyttökelpoisetkin kalusteet saattavat näin päätyä kerralla poistoon.
– Järkevämpää olisi asiantuntijan avustuksella valita ja säilyttää kalusteet, joilla on käyttöarvoa ja hyödyntää niitä tulevissa muutoissa.
Galleria omassa toimistossa
Paitsi uuden ravintolan seinällä, Tuomas Korkalon maalauksia on juuri nyt nähtävillä myös Tuula Ylinenpään toimistossa. Heinäkuussa sisustussuunnittelija perusti Aallonkatu 2:een Galleria Tuula Y:n.
Esillä on myös torniolaislähtöisen Hanna Kannon maalauksia sekä fiskarsilaisen huonekalutehdas Nikarin puukäsityötaitoa vaalivia huonekaluja.
– Haluan tuoda näyttelyissä esiin yhtälailla designia ja taidetta. Niiden välillä voi olla side, yhteys tai sitten vuoropuhelua luova ristiriita.
Haave omasta galleriasta on elänyt jo vuosia, mutta uusi työtila isoine ikkunoineen mahdollisti sen toteuttamisen. Taustalla on paitsi henkilökohtainen rakkaus taiteeseen, myös suunnittelutyöhön liittyvä käytännön tarve.
Ylinenpää käyttää kuvataidetta usein osana sisustusta – jopa sen lähtökohtana. Vesivoimayhtiö Kemijoki Oy:n toimitalon vanhan osan peruskorjauksen yhteydessä hän löysi toimitalon vintille hautautuneita maalauksia, joista löytyi lähtökohta koko sisustuksen värimaailmalle.
Jos asiakkaalla ei ole taidekokoelmaa omasta takaa, voi taidehankinta tapahtua osana sisutussuunnittelua.
– Teoksen värien, mittakaavan ja materiaalin hahmottaminen voi kuitenkin olla asiakkaalle haastavaa pelkän valokuvan tai nettisivun kautta. On kätevää, että taidetta on esillä työtilassani – paitsi asiakkaiden, myös oman suunnitteluinspiraationi vuoksi.
Esimerkiksi Rovaniemelle kodin rakentanut alppitähti Tanja Poutiainen-Rinne hankki kesällä kotiinsa Hanna Kannon maalauksia, joita oli esillä Ylinenpään toimistossa.
– Olin tehnyt hänelle viitisen vuotta sitten sisustussuunnittelun, jota maalaukset nyt täydentävät.
Taide herättää ajatuksia
Mutta miksi hankkia sisustukseen oikeaa taidetta, kun sisustustauluja saa edullisesti Ikeastakin?
– Kyse on kahdesta täysin eri asiasta. Usein on vaikea pukea sanoiksi sitä, miksi jossakin tilassa on hyvä olla. Taiteella on osansa tässä: se herättää meissä ajatuksia ja luo syvempää merkitystä.
Tuula Ylinenpää pitää arvokkaana myös sitä, että tuomalla taiteen ostajien ulottuville hän voi avata mahdollisuuksia teosmyyntiin, ja näin toimeentuloa taiteilijoille.
– Näin voimme tarjota heille resursseja panostaa taiteelliseen työskentelyyn, meidän kaikkien iloksi.
Ylinenpää uskoo, että julkinen taide, kuten viime vuosina yleistyneet muraalit, on nouseva trendi. Taide halutaan osaksi arkista ympäristöä. Hän painottaa kuitenkin asiantuntijuuden merkitystä.
– Esimerkiksi kerrostalon seinän kokoinen maalaus vaikuttaa yhteiseen ympäristöömme niin voimakkaasti, ettei taloyhtiön hallituksessa ole välttämättä omasta takaa osaamista hahmottaa lopputulosta luonnoksen pohjalta, hän sanoo.
Onnistuneena esimerkkinä julkisesta teoksesta Ylinenpää mainitsee kulttuuritalo Wiljamin Aistisi ovat auenneet -seinämaalauksen.
– Se ilahduttaa ohikulkiessa vielä näin 20 vuoden jälkeenkin!
Kaksi toimistoa, kaksi kotia
Rovaniemen lisäksi Tuula Ylinenpää tekee töitä Helsingissä, missä yrityksen toinen toimisto sijaitsee. Elämä on rakentunut kahteen kaupunkiin jo vuosikymmenen ajan.
– Minulla on kaksi kotia.
Koronakevään myötä Helsingissä vietetty aika on tosin vähentynyt huomattavasti ja etätyöstä on tullut arkea.
Pääkaupungissa työnsarka poikkeaa pohjoisesta lähinnä rakennuskannaltaan.
– Helsingissä suunnittelukohteet voivat olla yli sata vuotta vanhoissakin rakennuksissa, jotka meiltä Rovaniemeltä käytännössä puuttuvat.
Toisin kuin maallikko voi erehtyä luulemaan, sisustussuunnittelu ei ole vain seinien maalaamista, tekstiilien ja huonekalujen valitsemista.
– Parhaimmillaan suunnittelu alkaa ennen kuin mitään on rakennettu. Esimerkiksi valaistuksen ratkaisut on hyvä huomioida talon sähkösuunnittelussa, Ylinenpää toteaa.
Tuula Ylinenpää
Syntynyt 1963 Rovaniemellä.
Yksi Rovaniemellä 2000-luvun taitteeseen toimineen huonekaluliike Aslakin yrittäjistä.
Toiminut sisustussuunnittelijayrittäjänä vuodesta 1999, vuosina 2009–2019 yhdessä arkkitehti Heikki Viirin kanssa.
Oma yritys Ylinenpää Oy avautui Aallonkatu 2:ssa kesäkuussa 2019. Yrityksen toinen toimisto Helsingissä.
Perheeseen kuuluu aviomies, aikuinen lapsi ja kolme lastenlasta.
Harrastaa lukemista ja golfia. Aloitti tällä viikolla uuden harrastuksen: puu- ja metallityöt Rovaniemen kansalaisopistossa. ”Tähän minulla on kertynyt vuosien aikana valtava materiaaliarkisto.”