Kolumni

Maail­man­lop­pu tulee, kunhan ehtii

-
Kuva: Jussi Leinonen

Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.

Lauseen teki Suomessa tunnetuksi poliitikko Ahti Karjalainen (1923–1990), joka lainasi sen Nobel-palkitulta tanskalaisfyysikko Niels Bohrilta (1885–1962). Hänkin lienee lainannut sen joltain, kenties muinaisilta kiinalaisilta.

Ennustaminen on yhtä aikaa helppoa – siihen pystyy kuka vain – ja vaikeaa – epäonnistuminen on todennäköistä. Onnistumista parantaa huomattavasti se, että ennustetut muutokset ovat jo alkaneet tapahtua, mutta aina sekään ei auta.

Ex-tutkija Erkki Lähde ennustaa blogissaan puuston kasvun puolittuvan Suomessa 10–20 vuodessa ja laajamittaisten metsätuhojen leviävät kaikkiin Pohjoismaihin. Merkkejä tästä on kuulemma jo näkyvissä.

Lähde on ennustellut ennenkin. Kesällä 1985 hän povasi, että metsiämme uhkaa "täydellinen katastrofi" 2–3 vuodessa. Syy synkkyyteen oli se, että Lapista ja muualtakin oli löytynyt kellastuneita neulasia ja neulaskatoisia puita. Samoihin aikoihin Keski-Euroopassa oli todettu laajoja metsätuhoja, joiden syyksi epäiltiin ilmansaasteita.

Keväällä 1989, kun katastrofia ei kuulunut, Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoidon professorina työskennellyt Lähde vakuutti – työnantaja irtisanoutui jyrkästi hänen sanomisistaan – että ekokatastrofi jyllää Suomessa ja että itärajan takaa levinneiden saasteiden aiheuttamat tuhot olivat jo paikoin pahemmat kuin kuolemaan tuomituissa Keski-Euroopan metsissä.

Kun allekirjoittanut kyseli toteutumattomien ennusteiden perään syksyllä 1993, professori kertoi, ettei muutosta parempaan ollut tapahtunut. Äkillinen ekokatastrofi oli tosin muuttunut hitaammin eteneväksi katastrofiksi, mutta yhtä kaikki, tuho oli nurkan takana.

"Totuus on, että Suomen metsät häviävät tässä taistelussa ja niiden mukana myös suomalaiset", hän julisti.

Samoihin aikoihin valmistunut Itä-Lapin metsävaurioprojektin väliraportti todisti, ettei neulasten kellastuminen johtunut saasteista, vaan poikkeuksellisesta säästä ja surmakkasienestä. Lapissa oli yhä Euroopan puhtain ilma ja metsät olivat jo toipumassa taudista.

Tutkimukseen oli osallistunut 50 eturivin tutkijaa. Lähde ei joukkoon kuulunut, mutta hän oli yksi heistä, joiden takia tutkimus tehtiin. Muutama metsätuhohysterian lietsoja ja heitä tukenut media olivat pakottaneet valtiovallan toimiin.

Tuhoprojekti kesti neljä vuotta ja maksoi ennätykselliset 25 miljoonaa markkaa – eikä lopputulos vastannut Lähteen odotuksia.

Nykyisin Lähde esiintyy jatkuvan kasvatuksen asiantuntijana – ja metsätuhoennustajana. Nuori polvi on hurmaantunut harmaantuneen "metsäkapinallisen" povauksista, mutta meitä vanhempia kalvaa epäluulo.

Entä jos emeritusprofessorin ennuste ei osu tälläkään kertaa oikeaan? Entä jos osuu?

Kirjoittaja on pääkirjoitustoimittaja.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.