Lup­pio­vaa­ral­ta avautuu huikea näkymä Tor­nion­laak­soon

Luppiovaara on vanha ja perinteikäs matkailukohde. Vanhastaan tänne vaellettiin juhannuspyhänä Aavasaksan juhannusaatoon juhlinnan jälkeen. Helikopterilla paikalle lennätettiin milloin Pyhimys Simon Templar (alias Roger Moore), milloin Chubby Checker tai joku muu julkkis tuhansien vaaralle vaeltaneiden töllötettäväksi.

Vaikka vaara ja sen tarjoamat näköalat riittävät vetonaulaksi, rinteeseen rakennettu lasinen rakennus, ravintola Utblick, lisää vetovoimaa entisestään. Rakennuksen yksinkertainen neliskulmainen muoto on nerokas, koska sen lasiseinät sekä päästävät läpi että heijastavat ympäröivää maisemaa.

- Tämä on yksi suosituimpia selfienottopaikkoja, ravintolayrittäjä Pia Huuva näyttää ottaen kuvan etuterassilla Tornionjoen kiemurrellessa alhaalla laaksossa.

Näin aurinkoisella säällä on helppo yhtyä William Snellin Tornionlaakson laulun sanoihin "Oi terve kaunis Tornionmaa, sä seutu armainen ..." Mutta muunkinlainen sää kelpaa.

- Täällä on mahtava istua sateella. Tuntuu kuin istuisit ulkona, vaikket kastu. Salamat ja sateenkaari näkyvät täältä hienosti, samoin sään vaihtuminen, Henry Huuva kertoo.

Hyvien näköalojen ansiosta hän pystyi kerran estämään metsäpalon, kun näki savun nousevan keskeltä metsää. Paikkakuntalaisena hän osasi neuvoa tarkat ajo-ohjeet sammuttajille

Luppiovaaralta avautuvat näköalat kauas Tornionlaaksoon ja vastarannalle Suomen Ylitorniolle.

Kuva: Hannele Kenttä

Nykyiset Huuvat evät ole ensimmäisiä Liehittäjän kylän Huuvista, jotka viettävät kesäänsä vaaralla. Joskus kauan sitten huuvalaiset alkoivat myydä makkaraa juhannusjuhlijoille vaaran juurella. Nykyistä ravintolaa edeltäneen Tomtestuganin yrittäjinä Huuvia on ollut moneen otteeseen ja useassa polvessa.

Nyt tonttutupa on purettu ja pari vuotta sitten tilalle rakennettiin arkkitehti Mats Winsan suunnittelema lasinen rinneravintola, jonka yrittäjänä toimii nyt kolmatta kesää Pia Huuva. Hänen miehensä Henry Huuva on ylennyt kokin oppipojasta apukokiksi kolmessa kesässä.

Yritys on eri tehtävistä riippumatta yhteinen. Molemmat jakavat ajatuksen hyvästä ja ystävällisestä palvelusta ja mahdollisimman lähellä tuotetusta.

- Haluamme tarjota laadukkaista ja puhtaista raaka–aineista valmistettua ruokaa. Meillä on paljon luomua, muun muassa viinejä. Lähialueelta on olutta Ylikainuusta, vettä Jällivaarasta, mehua Puoltikasvaarasta ja maivanmätiä Kalixista, naudanliha tulee kemiläiseltä tuottajalta ja öljy Kukkolasta, Pia Huuva luettelee.

Kantavana ajatuksena on alueen eri kulttuurit; tornionlaaksolainen, saamelainen ja ruotsalainen.

Pia Huuva näyttää Huuvan suvun hallussa olevaa pahkasta valmistettua lypysastiaa eli nappoa. Kaiverruksen mukaan se on tehty 1890. Pohjaan on kaiverrettu aurinkosymboli. Samaa kuviota on monissa seudun taide- ja käyttöesineissä. Ja koska Luppiovaaralle on kautta aikojen tultu ihailemaan keskiyönaurinkoa, siitä tuli myös ravintolan logo.

Sama symboli on perimätiedon mukaan hakattu vaaran rinteeseen, mutta kukaan ei tiedä minne. Oulussa syntynyt suomalais–ruotsalainen runoilija, virsienkirjoittaja, ja piispa Frans Michael Franzén raaputti nimikirjaimensa vaaran huipulle 1835, mutta tällä hetkellä kirjainten paikka on hukassa. Tuleva kesä tarjoaa oivan tilaisuuden niiden etsimiseen. Suurista kivipaasista muodostunut vaara on helppokulkuinen, varsinkin kun tasanteelta toiselle pääsee kiipeämään tukevia portaita pitkin.