Lu­pii­neil­le kyytiä – vie­ras­la­jit ovat le­vin­neet poh­joi­sim­paan Suomeen saakka

Paula Aholla, Henna Laurikarilla. Kaija Flygarella, Riitta Tiljalla ja Nina Puumalaisella on hikinen päivä edessä, mikäli he aikovat puhdistaa kokonaan Kivirannan kedon lupiineista..
Paula Aholla, Henna Laurikarilla. Kaija Flygarella, Riitta Tiljalla ja Nina Puumalaisella on hikinen päivä edessä, mikäli he aikovat puhdistaa kokonaan Kivirannan kedon lupiineista..
Kuva: Jouni Valikainen

Viiden naisen iskuryhmä siirtyy Tornion Kivirannalla sijaitsevalle kasvikedolle jätesäkkien ja muiden tarvikkeiden kera. Heillä on vakaa tarkoitus puhdistaa alue sinne levinneistä lupiineista. Kyseessä on Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun -hanke, jota pohjoisessa toteutetaan Lapin Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Paula Ahon johdolla. Kivirannan torjuntatalkoissa on mukana myös Tornion kaupunki.

Jo lyhyellä kävelymatkalla lupiinien luokse joukkio kokee ikävän yllätyksen.

– Joku on näköjään kipannut tänne puutarhajätteitä. Toinenkin auto oli tulossa paikalle peräkärryn kanssa, mutta kääntyi pois kun näki minut. Puutarhajätteiden kautta vieraslajit pääsevät leviämään uusille alueille, Tornion puisto- ja viheralueiden työnjohtaja Nina Puumalainen kertoi.

Sadan metrin kävelyn jälkeen avautuu todellinen lupiiniketo. Se on kieltämättä kaunis näky, mutta ei kuulu Suomeen.

Lupiini on monien mielestä kaunis kasvi, mutta se ei kuulu Suomen luontoon.
Lupiini on monien mielestä kaunis kasvi, mutta se ei kuulu Suomen luontoon.

Yhtenä hankkeen tarkoituksena on levittää tietoa haitallisista vieraskasveista.

– Olen kiertänyt ympäri Lappia kertomassa ihmisille haittalajeista ja niiden torjunnasta. Osa tuntee vieraslajit, mutta he eivät välttämättä tee mitään lajien poistamisen puolesta. Kurtturuusu ja lupiini näyttävät kauniilta kasveilta, joten niiden poistamiseen kaikki eivät löydä tarpeeksi painavaa syytä, Paula Aho sanoo.

Lapissa yleisimpiä haitallisia vieraslajeja ovat jättipalsami, lupiini, kurtturuusu ja jättiputki.

– Nämä lajit valtaavat alaa, jos niiden annetaan vapaasti kasvaa. Ne ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle ja aiheuttavat muun muassa taloudellista ja terveydellistä haittaa. Esimerkiksi jättiputki on myrkyllinen kasvi, Aho kertoo.

Vieraslajit voivat ehkäistä metsien uudistusta, alentaa kiinteistöjen arvoja tai aiheuttaa satotappioita maataloudelle.

Vieraslajit leviävät ihmisten toimesta ja ilmaston lämpiämisen vuoksi. Myös linnuilla on oma osansa kasvien leviämisessä.

– Mitä aiemmin ryhtyy poistamaan vieraslajeja, niin sitä helpompaa se on. Puutarhasta karkuun päässyt yksi kukka kannattaa ottaa pois ennen kuin paikalla on sata kukkaa, Tornion puistomestari Henna Lauhikari neuvoo.

Torniossa on useita vieraskasveille tarkoitettuja keräyspisteitä.
Torniossa on useita vieraskasveille tarkoitettuja keräyspisteitä.

Poistotalkoissa mukana oleva Riitta Tilja ottaa lupiinien hävittämisestä kaksinkertaisen hyödyn irti. Hän ei pelkästään tuhoa kasveja vaan ottaa lupiineja talteen ja käyttää kasvin osia värjäykseen.

– Lupiini on värjääjien yksi suosikkikasveista. Kukasta saa lilaa ja sinistä väriä , mutta se ei ole hirveän kestävää. Lupiinin varresta ja lehdestä saa kaunista vihreää väriä lankoihin ja kankaisiin, Riitta Tilja kehuu.

Etelänruttojuuri on myös yksi haitallisista vieraslajeista. Ruttojuurta käytettiin aikoinaan lääkekasvina ruton parantamiseen, mutta tiettävästi siitä ei ollut apua.

– Vielä 1970-luvulla ihmiset käyttivät kasveja lääkeaineita, mutta ei enää. Olisi kiva tietää, mitä lajeja aikoinaan kasvatettiin Tornion Apteekinpuistossa, sairaanhoitajan koulutuksen saanut Kaija Flygare sanoo.

– Jossain vaiheessa nousee uusi buumi, jolloin paikallisia yrttejä aletaan käyttää hoitotoimissa, Riitta Tilja uskoo.

Kukkien kerääminen on jokamiehenoikeus. Vieraslajien poistaminen juurineen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.

– Siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Jos joku haluaa kitkeä vieraskasveja juurineen Tornion kaupungin mailta, niin annamme siihen luvan, Henna Lauhikari sanoo.

Puutarhajätteiden paikka ei ole luonnossa vaan jäteasemilla. Puutarhajätteet voivat levittää vieraslajeja.
Puutarhajätteiden paikka ei ole luonnossa vaan jäteasemilla. Puutarhajätteet voivat levittää vieraslajeja.

Paula Aho toivoo, että Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun -hankkeen avulla omatoiminen talkootyö näkisi päivänvalon myös vieraslajien hävittämisen osalta. Lajien hävittämisessä tärkeää on myös kasvien lopullinen päätepiste.

– Kerättyjä kasveja ei saa laittaa maatuvan jätteen joukkoon, vaan ne pitää laittaa sekajätteisiin tai juuri vieraslajeja varten oleviin roskasäiliöihin. Esimerkiksi tuossa Kivirannan päiväkodin takana on yksi vieraslajeille tarkoitettu säiliö, Paula Aho sanoo.

Vieraslajeista on säädetty oma vieraslajilaki.

– Laki velvoittaa maanomistajan poistamaan haitalliset vieraslajit omalta maaltaan. Myös myynti, kasvatus, hallussapito ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä. Puutarhajätteen dumppaaminen metsään luetaan ympäristöön päästämiseksi, Paula Aho muistuttaa.

Tornion vieraslajien keräilypisteistä löytyy tietoa kaupungin nettisivuilta. Vieraslajeista www.vieraslajit.fi -sivustolta.

Kasvit

Haitalliset vieraslajit

Lapin vieraslajit tutuksi ja haltuun -hanke

Tavoitteena muun muassa saada lappilaiset mukaan vieraslajien torjuntatalkoisiin.

Hanketta hallinnoi Lapin Maa- ja kotitalousnaiset ry.

Hanketta rahoittaa lapin ely-keskus.

Kustannusarvio on 87 682 euroa.

Hanke kestää ensi vuoden loppuun saakka.

Lapissa yleisimpiä vieraskasvilajeja ovat lupiini, jättipalsami, etelänruttojuuri, jättiputki ja kurtturuusu.