Tilaajille

Luot­ta­muk­sen pa­laut­ta­mi­nen ra­ja-alueel­le vaatii pa­nos­tus­ta – Tut­ki­ja­toh­to­ri: "Ko­ro­nak­rii­si on osoit­ta­nut, että rajat ylit­tä­vä alueel­li­nen kes­tä­vyys on monella tapaa haa­voit­tu­vais­ta"

Fredriika Jakola: Alueiden kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin on rakennettu nimenomaan rajanylisesti.

Tornionjoen varrella Pekanpäässä syntynyt, Oulun yliopistoan tutkijatohtori Fredriika Jakola on tutkinut viime syksynä ilmestynyttä väitöskirjaansa varten rajayhteistyön merkitystä useasta näkökulmasta. Nyt hän on seurannut rajavalvonnan palauttamisen vaikutuksia raja-alueella ja jatkaa mielellään tutkimusta tästä aiheesta.
Tornionjoen varrella Pekanpäässä syntynyt, Oulun yliopistoan tutkijatohtori Fredriika Jakola on tutkinut viime syksynä ilmestynyttä väitöskirjaansa varten rajayhteistyön merkitystä useasta näkökulmasta. Nyt hän on seurannut rajavalvonnan palauttamisen vaikutuksia raja-alueella ja jatkaa mielellään tutkimusta tästä aiheesta.
Kuva: Minna Jakola

Ruotsin ja Suomen välisen rajan sulkemisen rajayhteistyölle aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia alueelle ei tule väheksyä, ja luottamuksen palauttaminen vaatii panostamista.

Näin sanoo Oulun yliopiston tutkijatohtori, Ylitornion Pekanpäästä kotoisin oleva Fredriika Jakola, joka on tutkinut rajat ylittävää yhteistyötä Tornionlaaksossa ja ennen kaikkea Haaparannalla ja Torniossa viime syksynä valmistunutta väitöskirjaansa varten. Väitöskirjassa tutkittiin rajayhteistyön merkitystä ja dynamiikkaa useasta näkökulmasta, esimerkiksi paikallisen ja alueellisen yhteistyön suhdetta valtion aluepolitiikkaan sekä luottamuksen merkitystä rajayhteistyössä.