Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Mainos: Lapin Kansan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Mielipidekirjoitus

Lu­ki­jal­ta: Po­pu­lis­mi voitti ui­ma­hal­li­pää­tök­ses­sä

Uutta uimahallia on suunniteltu Ounasvaaralle. Rakentamisen piti alkaa ensi vuonna, mutta kaupunginvaltuusto päätti budjettikokouksessaan lykätä hallin rakentamista kahdella vuodella.
Uutta uimahallia on suunniteltu Ounasvaaralle. Rakentamisen piti alkaa ensi vuonna, mutta kaupunginvaltuusto päätti budjettikokouksessaan lykätä hallin rakentamista kahdella vuodella.
Kuva: HAVAINNEKUVA/ROVANIEMEN KAUPUNKI

Valtuusto siirsi Ounasvaaran uimahallia rakentamista populistisista syistä. Uskoteltiin, että siihen tarvittava 20 miljoonaan on pois jos mistäkin palveluista. Annettiin ymmärtää, että kaupungin tulee maksaa hallin rakentaminen kokonaan omasta pussista ja heti seuraavan vuoden rahoista.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä omistaa sekä Lapin urheiluopiston (oppilaitos) että Santasport Finland Oy:n (business-yksikkö). Kuntayhtymä sai opiston ison omaisuusmassan varoineen ja velkoineen. Velkoja oli minimaalisesti. Siirron aikaisten rakennusten ja omaisuuden arvo on reilusti yli 100 miljoonaa etteikö lähes 200 miljoonaa euroa mitattuna siihen, että ne pitäisi rakentaa uudelleen.

Olettaisi kuntayhtymän pitävän tärkeänä oman oppilaitoksensa olosuhteiden kehittämistä sekä oman yrityksensä toimintamahdollisuuksien lisäämistä. Sen olisi pitänyt olla yksi uimahallin rakentamiseen sijoittava taho. Huvittavaa oli kuulla valtuustossa väitettävän, että kuntayhtymän rakennusrahat olisivat pois ammatillisesta opetuksesta.

Kaupunki olisi taannut lainan

Kaupungin osuus olisi parhaiten järjestettävissä siten, että se takaisi lainan (oli sitten rakennuttajana sen oma yhtiö tai koulutuskuntayhtymä). Jos ei olisi yhtään peruspääomaa ja pitäisi ottaa kokonaan tuo 20 miljoonaa lainana, niin takaisinmaksu tietenkin jakaantuisi 25 vuodelle eli lyhennys olisi 800 000 euroa vuodessa. Korkotason alhaisuuden vuoksi ei siihen paljon tulisi lisää.

Kun nykyisen opiston uimahallin peruskorjaukseen menisi 4–5 miljoonaa euroa, niin tuo summa olisi siirrettävissä uuden hallin rakentamiseen. Jos näin kävisi tai olisi käynyt, niin uimahallitiloista olisi saatu esimerkiksi voimistelijoiden kipeästi tarvitsemat uudet tilat ja siten olisi vältytty uudisrakentamiselta.

Urheiluopistojen rakentamiseen osoitetuista veikkausvoittovaroista olisi ainakin saatu 800 000 euroa (ennakkopäätös). Ja kun sitten aletaan laskea, miten rakentaminen olisi työllistänyt, niin verotulojen ja paikkakunnalta ostettujen tarvikkeiden ja palvelujen tuoman lisän sekä nousseen kiinteistöverotulon yhteisvaikutus voisi olla 2 miljoonan luokkaa.

Uimahallin rakentamisen yhteydessä olisi uusittu koko alueen energiajärjestelmä. Jäähallin hukkalämpöä olisi käytetty uimahallin hyödyksi sekä maalämpöä otettu käyttöön. Suunnitelmissa oli myös selkeät liikenneväylät sekä paikoitustilat 800 ajoneuvolle.

Kaupungille olisi vuosittain tullut käyttömenoja arviolta 800 000 euroa (koululaisten uinnit mm.), mutta kun otettaisiin huomioon liikuntalaitosten keskittymisen tuoma etu, kaupunkilaisten liikuttamisen terveydellinen hyöty sekä Rovaniemen vetovoimaisuuden lisääntyminen, ei millään voi ymmärtää päättäjien laskutaitoa ja kokonaisuuden hallintaa. Eikä vähintä ole sekään, että kilpailukyky muihin urheiluopistoihin verrattuna heikkeni.

Päättäjien uskottavuus heikkeni

Uimahalliusko heikensi myös päättäjien uskottavuutta. Populistit voittivat. Heidän mukaansa päätöksenteon (politiikan) pitäisi olla kansalaisten tahdon mukaista, lyhytjänteistä mututietoa, ei suunnitelmallista eikä kokonaisuuksia eikä yhteisiä sopimuksia huomioon ottavaa.

Vaikkei uskonasioista pidä kiistellä, niin faktapohjaista päätöksentekoa kannattaisi arvostaa. Taas tavoiteltiin kansansuosiota väärillä argumenteilla ja värikkäillä sanakäänteillä. Mutta valitettavasti kuntalaisten tappioksi.