Nykyisin kuulee puhuttavan, että luterilainen kirkko elää viimeisiä aikoja kun uhka totaalisesta jäsenkadosta on toteutumassa kirkosta eroamisen, siviilivihkimisten ja nimiäisten myötä. Taas tuntuu siltä että, kirkon katoamista ovat valtio ja kunnat vauhdittamassa rajoittamalla kristillistä varhaiskasvatusta ja siihen liittyviä tapoja.

On suuri vaara, että länsimaisen kulttuurin perusarvoihin kuuluvat koti, uskonto, isänmaa ja tasa-arvoisuus ovat häviämässä ja siten muodostamassa tyhjiön moniarvoisuuden nimissä länsimaihin laajenevien yksiarvoisten kulttuurien tieltä.