Osaamisperusperusteisuus on lähtökohdiltaan samanlaista niin toisen asteen ammatillisessa kuin korkea-asteen koulutuksessa. Tavoite on osaamisen hankkiminen sekä ammattilaiseksi ja ammatilliseksi asiantuntijaksi kasvaminen. Tavoitetta kohti edetään erilaisin pedagogisin keinoin, joissa opettajalla, oppijalla ja työelämällä on keskeinen rooli.
Osaamisperusteisuuden tausta on kansainvälinen. 2000-luvulla on lähdetty siitä, että koulutussuunnittelussa kansallinen näkökulma ei riitä. Koulutusjärjestelmän kehittäminen on myös Suomessa kytkeytynyt osaksi eurooppalaista osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämistä.
Tässä työssä on eri maissa hankittujen oppimistulosten vertailua varten kehitetty eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF). Siinä on määritelty kahdeksan osaamisen tasoa, joiden avulla voidaan verrata eri maissa hankittujen tutkintojen vastaavuutta toisiinsa. Suomalaiseen lainsäädäntöön nämä tasot siirrettiin helmikuussa 2017 asetuksella tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä.
Työelämän muutos edellyttää elinikäistä ja jatkuvaa oppimista, jota toteutetaan muun muassa sujuvalla siirtymällä ammatillisista opinnoista korkea-asteen opintoihin.