Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lu­ki­jal­ta: Olisi sel­kein­tä, jos kau­pun­ki hoi­tai­si yk­si­tyis­tiet

Kirjoittajan mielestä lakimuutoksen ei välttämättä tarvitse millään lailla vaikuttaa yksityisteiden hoitoon Rovaniemellä.
Kirjoittajan mielestä lakimuutoksen ei välttämättä tarvitse millään lailla vaikuttaa yksityisteiden hoitoon Rovaniemellä.
Kuva: Toivo Kiminki

Rovaniemellä on syntynyt iso kiista uuden yksityistielain tulkinnasta. Lakihan edellyttää tiekunnan perustamista tai olemassa olevan tiekunnan henkiin herättämistä, jotta yksityistielle voidaan myöntää julkista avustusta tai rahoitusta.

Mikä on yksityistie? MML:n mukaan yksityistie on tie, joka sijaitsee kokonaisuudessaan yksityisillä mailla, johon voi kuitenkin liittyä muitakin osakkaita.

Maalaiskunnan käytäntö teiden osalta oli seuraava: Yksityisteitä, jotka olivat yksityisten rakentamia, ylläpitämiä ja sijaitsivat yksityisten omistamilla mailla avustettiin rahallisesti. Omille maille rakennetut tiet maalaiskunta piti yllä.

Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta lakkautettiin 2006, ja tilalle perustettiin uusi Rovaniemen kaupunki.

Kummankin omaisuus ja velvoitteet siirtyivät perustetulle kaupungille. Toimintojen yhteensovittamisajaksi sovittiin viisi vuotta.

Onko maalaiskunnan käytäntö teiden suhteen siirtynyt velvoitteena kaupungille?

Käytäntö on jatkunut yli sovitun viiden vuoden sovittamisajan näihin päiviin asti ja näin ollen saanut niin sanotun hiljaisen hyväksynnän kaupungin toimintana. Yksityistielailla ole mitään vaikutusta asiaan.

Onko maalaiskunnan käytännön jatkumisesta muodostunut haja-alueen asukkaille ns. saavutettu etu, joka nyt aiotaan lopettaa?

Vaihtoehto on, että kaupunki ottaisi hoitoonsa kaikki tiet, jolloin mitään avustuksia ei tarvitsisi hakea eikä myöntää. Tiekuntien perustaminen olisi tarpeetonta.

Vuonna 2018 yksityistieavustuksia myönnettiin 63 450 euroa  ja ylläpito maksoi 494 550 euroa, yhteensä 558 000 euroa. Vaikka tiemäärä lisääntyisi, summa tuskin olisi 750 000 euroa suurempi

Ajatus, että kaupunki hoitaa kaikki tiet, on mielestäni järkevä ja perusteltu. Jää pois iso byrokratia ja syntyy merkittävä säästö, niin teiden varsien asukkaille kuin kaupungillekin. Jo pelkästään tiekunnan perustaminen maksaa keskimäärin 2 000–3 000 euroa.

Kysynkin, mikä on tiekuntien perustamisen lopullinen tavoite. Ollakseen virallisesti toimiva ja oikeustoimikelpoinen on tiekunta haettava yhdistysrekisteriin, muutenhan  mahdollisia erimielisyyksiä ei käsittele mikään virallinen elin.

Entä mikä on uudessa yksityistielaissa lainlaatijan perimmäinen tarkoitus?

Lakihan sälyttää yksityishenkilöille valtavan määrän viranomaisvelvoitteita, joita ei kuulemistilaisuuksissa ole millään muotoa tuotu esiin.

Reino Vaaraniemi