Politiikka: Miksi kes­kus­ta rii­taut­ti luon­non­suo­je­lu­lain, Katri Kul­mu­ni?

Kunniamerkit: Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti myönsi tämän vuoden kun­nia­mer­kit – katso Lapin pal­ki­tut

Joulukalenteri: Mitä löytyy Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ris­ta? Avaa päivän luukku tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lu­ki­jal­ta: Miten hiekan sä­kit­tä­mi­seen on tultu?

Kaikki alkoi ympäristöministeriön perustamiskiistasta 1982. Hallituksessa olivat keskusta, RKP, SDP ja SKDL, joista kaksi viimeistä kannatti perustamista. Kokoomus ja keskusta vastustivat. Jotakin piti tehdä. Sattuma tuli avuksi. Petokalojen elohopeapitoisuuksia tutkittaessa huomattiin, että tekojärvien hauki ja made sisältävät sen verran elohopeaa (0,50 mg), ettei niitä voi syödä joka päivä. Yle uutisoi, että tekojärven petokalojen elohopea siirtyy kalasta ihmiseen. Viikkoa myöhemmin hallitus hylkäsi Vuotoksen. Vuoden kuluttua tutkimuksissa huomattiin, että luonnonjärvien petokalojen elohopeapitoisuudet eivät poikenneet tekojärvistä. Siihen loppui se keskustelu. Paikalliset eivät vastustaneet Vuotosta.

Toinen vaihe käynnistyi Lapin maakuntaliiton aloitteesta. Se jätti ministeri Ilkka Suomiselle (kok.) esityksen, jossa altaan hyöty ohjattaisiin kunnille ja vesistön hoitamiseen. Vuotoksen rakentaisi yhtiö, josta maakunnalliset yhtiöt omistaisivat puolet. Suominen antoi suunnittelulle luvan.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.)

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.